Pyöriviä dervissejä, marmorointityöpajoja, Ney-huilu konsertti ja paljon muuta on luvassa Mevlanan ja Anatolian kulttuuriviikolla marraskuussa. Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa järjestettävä kulttuuriviikko vie meidät Turkkiin; esittelyssä ovat Anatolian kulttuuri ja Mevlana, huomattava filosofi ja mystinen islamilainen runoilija.
Mevlana Celaleddin Rumi syntyi vuonna 1207 Balkhissa, Horasan seudulla Persiassa, joka nykyään kuuluu Afganistaniin. Mevlana Celaleddin Rumi oli suvaitsevaisuuden, järjen ja rakkauden kautta ymmärrykseen saapumisen puolestapuhuja. Hänen teoksensa ja ajatuksensa ovat yleismaailmallisesti oleellisia tänäkin päivänä ja kulttuuriviikolla kuulemme niistä seminaareissa.
Pyöriviin dervisseihin pääsee tutustumaan elokuvan avulla ja pyörimistä pääsee myös itse kokeilemaan työpajassa. Dervissi on yleinen termi uusille tulokkaille suufilaisuuden tiellä ja he ovat tunnettuja harjoittamansa pyörimisen vuoksi, joka on eräs dhikrin (Jumalan muistamisen) muoto. Dervissit pukeutuvat valkoiseen kaapuun (kuoleman symboliin), leveään mustaan viittaan (hirkaan) (haudan symboliin) ja korkeaan ruskeaan hattuun (kûlahiin), hautakiven symboliin. Turkissa lomailleelle dervissit ovat tuttuja ja nyt tätä hypnoottista tanssia on mahdollisuus kokeilla Helsingissä.
Luvassa on myös kaksi upeaa näyttelyä: ”Mevlanan ja Anatolialaisen kulttuurin näyttely” ja ”Ebru ja Hat – Taidetta veden päällä, Marmoroinnin ja kalligrafian taide”. Suomalaisille taidekerhoistakin tuttu marmorointi on kuvioidun paperin valmistamista siirtämällä värejä nesteen pinnalta paperille. Perinteistä paperin marmorointia kutsutaan usein “turkkilaiseksi” marmoroinniksi tai ebruksi, koska se on peräisin vanhasta Ottomaanien keisarikunnasta 1400-luvulta. Marmorointia tavattiin käyttää suurilta osin kirjansidonnassa ja kalligrafiassa. taidemuoto on saavuttanut modernit standardit läpikäytyään monia muodonmuutoksia vuosisatojen lävitse, tuottaen korvaamattomia teoksia. Turkkilainen kalligrafia on yhdistelmä kirjaimia latinalaisesta aakkostosta, joka otettiin Turkin tasavallan perustukseksi 1900-luvulla, ja islamilaista kalligrafiaa (Husn-i Hat’ia). Tämän taidemuodon ihailijat pyytävät taiteilijaa kirjoittamaan henkilön tai yhtiön nimen, tai jonkin kauniin sanonnan kortille, avaimenperään, lautaselle tai tabletille koristeeksi tai lahjaksi. Näyttelyn lisäksi voit kulttuuriviikolla osallistua marmoroinnin ja kalligrafian työpajaan.
Lähde: Caisa