<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Stadissa tapahtuu &#187; Klassinen</title>
	<atom:link href="http://www.stadissa.fi/blogi/category/lavalla-musiikki/klassinen/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.stadissa.fi/blogi</link>
	<description>Helsingin tapahtumablogi</description>
	<lastBuildDate>Thu, 09 Feb 2012 09:41:39 +0000</lastBuildDate>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.2.1</generator>
		<item>
		<title>Perinteiset uudenvuoden wieniläiskonsertit jälleen tammikuussa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/10/10/perinteiset-uudenvuoden-wienilaiskonsertit-jalleen-tammikuussa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/10/10/perinteiset-uudenvuoden-wienilaiskonsertit-jalleen-tammikuussa/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 10 Oct 2010 06:14:48 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Finlandia-talo]]></category>
		<category><![CDATA[Schönbrunnin linnanorkesteri]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2709</guid>
		<description><![CDATA[<p>Jo perinteeksi muodostuneen televisioitavan uudenvuodenpäivän wieniläiskonsertin upeaa ohjelmistoa ja tunnelmaa päästään kokemaan Suomessa jälleen tammikuussa. Kuuluisa wieniläinen Schönbrunnin linnanorkesteri solisteineen vierailee Suomessa tällä kertaa kolmella paikkakunnalla: Lahdessa, Tampereella ja Helsingissä. Konserttien liput tulevat myyntiin maanantaina 11. lokakuuta Lahden ja Helsingin osalta Lippupalvelussa, Tampereen osalta Lippupisteessä.</p>
<p>Wienin suurorkesterien pääosin nuorten huippusoittajien muodostamaa orkesteria johtaa Suomen konserteissa tällä kertaa [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Jo perinteeksi muodostuneen televisioitavan uudenvuodenpäivän wieniläiskonsertin upeaa ohjelmistoa ja tunnelmaa päästään kokemaan Suomessa jälleen tammikuussa. Kuuluisa wieniläinen Schönbrunnin linnanorkesteri solisteineen vierailee Suomessa tällä kertaa kolmella paikkakunnalla: Lahdessa, Tampereella ja Helsingissä. Konserttien liput tulevat myyntiin maanantaina 11. lokakuuta Lahden ja Helsingin osalta Lippupalvelussa, Tampereen osalta Lippupisteessä.</p>
<p>Wienin suurorkesterien pääosin nuorten huippusoittajien muodostamaa orkesteria johtaa Suomen konserteissa tällä kertaa arvostettu kapellimestari Guido Mancusi. Solisteina esittäytyvät sopraano Romana Beutell ja baritoni Sebastian Huppmann. Lisäksi vierailevana solistitähtenä nähdään suomalaisviulisti Linda Lampenius, jonka soittoa kuullaan muutamassa konserttiohjelmiston kappaleessa.</p>
<p>Wieniläiskonserttien klassinen ohjelmisto on tuttu vuosittain televisioitavasta Wienin uudenvuoden konsertista. Ohjelmisto keskittyy W.A. Mozartin, Straussin dynastian ja heidän aikalaistensa teoksiin. Schönbrunnin linnanorkesteri vaalii wieniläistä sointia ja pitää vahvuutenaan sitä, että se pystyy tulkitsemaan Wienin klassisia säveltäjiä sekä hillityn omintakeisesti että perinteisen ”wieniläisesti”.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/10/10/perinteiset-uudenvuoden-wienilaiskonsertit-jalleen-tammikuussa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Maria Lund avasi shownsa hurmaavasti</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/05/07/maria-lund-avasi-shownsa-hurmaavasti/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/05/07/maria-lund-avasi-shownsa-hurmaavasti/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 07 May 2010 14:31:08 +0000</pubDate>
		<dc:creator>hoggusbloggus</dc:creator>
				<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Muu musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[dinner]]></category>
		<category><![CDATA[grand casino helsinki]]></category>
		<category><![CDATA[maria lund]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2433</guid>
		<description><![CDATA[<p>Maria Lundin It´s a Man´s World -show sai toisen ensi-iltansa kasinolla eilen keskiviikkona 5.5.2010. Hento, kaunis ja tyylikäs Maria täyttää olemuksellaan koko Fennian salin, ei pelkästään estradia, jo ensimmäisestä kappaleesta (It´s a Man´s World) lähtien. Marian itsensä käsikirjoittama ja ohjaama show myötäilee miehen elämää kehdosta hautaan, rakkaudesta pettymyksiiin ja kommunikaatiovaikeuksista yhteistymmärrykseen.</p>
<p>Maria Lund on kansainvälisen luokan artisti. [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Maria Lundin It´s a Man´s World -show sai toisen ensi-iltansa kasinolla eilen keskiviikkona 5.5.2010. Hento, kaunis ja tyylikäs Maria täyttää olemuksellaan koko Fennian salin, ei pelkästään estradia, jo ensimmäisestä kappaleesta (It´s a Man´s World) lähtien. Marian itsensä käsikirjoittama ja ohjaama show myötäilee miehen elämää kehdosta hautaan, rakkaudesta pettymyksiiin ja kommunikaatiovaikeuksista yhteistymmärrykseen.</p>
<p>Maria Lund on kansainvälisen luokan artisti. Hänen varmat otteensa niin musiikissa, tanssissa kuin yleisön kanssa kommunikoinnissa ovat ihaltavia, ja lähes hypnotisoivat yleisön keskittymään esitykseen jossa pienieleinen flirtti ja älykäs huumori yhdistyvät upeisiin musiikkiesityksiin. Maria Lund ja Valtteri Tynkkynen ovat sovittaneet eri artistien eri aikakausien kappaleita omaan tyyliinsä todella taidokkaasti, esimerkkinä Lady Gagan Poker Face.</p>
<p>Marian englanninkieliset välispiikit ovat sujuvia ja fiksuja, ja saavat yleisön nauramaan sekä samaistumaan tarinaan, olipa kuulija sitten nainen taikka mies. Esimerkkinä hänen Love hurts -osiossa tokaisemansa &#8220;anyway, there is always love in the air, you just have to find the next object&#8221;.</p>
<p>Tuntui siltä kuin Marian energia olisi vain lisääntynyt shown edetessä ja vauhdin kiihtyessä. Maria yllättää taidoillaan ja monipuolisuudellaan. Tyylikäs olemus muuntuu aistikkaasti esityksen eri osioissa tarinan mukana, rohkeasta vampista romanttiseksi balladilaulajaksi. Marian ja saksofonistin vuoropuhelu kommunikaatiovaikeuksista on sekä taidokas että hauska. Yhteistyö the Aristocrats -orkesterin kanssa pelaa loistavasti. Marialla on takanaan miehistö, johon hän ilmiselvästi luottaa, eikä syyttä.</p>
<p>Hauska yksityiskohta ovat screeneille heijastetut aforismit, kuten</p>
<p>      &#8220;I never hated men enough to return them the diamonds&#8221;<br />
      Zsa Zsa Cabor.</p>
<p>Shown hellyttävä loppulaulu jääköön yllätykseksi niille jotka tätä upeaa showta ovat vielä menossa katsomaan. </p>
<p><a href="http://stadissa.fi/search.php?search=maria+lund&#038;submit=Hae">Katso tästä shown ajankohdat</a></p>
<p><em>Lähde: GCH</em></p>
<p><object width="480" height="385"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/-VfQBOEyn2M&#038;hl=en_US&#038;fs=1&#038;color1=0xe1600f&#038;color2=0xfebd01"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/-VfQBOEyn2M&#038;hl=en_US&#038;fs=1&#038;color1=0xe1600f&#038;color2=0xfebd01" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="480" height="385"></embed></object></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/05/07/maria-lund-avasi-shownsa-hurmaavasti/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>RSO aloittaa Mahler-juhlavuoden kolmannella sinfonialla</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/01/29/rso-aloittaa-mahler-juhlavuoden-kolmannella-sinfonialla/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/01/29/rso-aloittaa-mahler-juhlavuoden-kolmannella-sinfonialla/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 29 Jan 2010 12:26:42 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Cantores Minores]]></category>
		<category><![CDATA[Finlandia-talo]]></category>
		<category><![CDATA[Jane Irwin]]></category>
		<category><![CDATA[Philomela]]></category>
		<category><![CDATA[rso]]></category>
		<category><![CDATA[Sakari Oramo]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2250</guid>
		<description><![CDATA[<p>Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta itävaltalaissäveltäjä Gustav Mahlerin syntymästä ja 2011 sata vuotta hänen kuolemastaan. Näiden kahden vuoden aikana orkesterit ja instituutiot ympäri maailmaa juhlistavat Mahleria esittämällä hänen teoksiaan sekä järjestämällä erilaisia seminaareja ja tapahtumia.
Radion sinfoniaorkesteri aloittaa Mahler-juhlavuoden 5. helmikuuta komeasti esittämällä Sakari Oramon johdolla Sinfonian nro 3. Solistina hurmaa brittiläinen mezzosopraano Jane Irwin. Lisäksi [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta itävaltalaissäveltäjä Gustav Mahlerin syntymästä ja 2011 sata vuotta hänen kuolemastaan. Näiden kahden vuoden aikana orkesterit ja instituutiot ympäri maailmaa juhlistavat Mahleria esittämällä hänen teoksiaan sekä järjestämällä erilaisia seminaareja ja tapahtumia.<br />
Radion sinfoniaorkesteri aloittaa Mahler-juhlavuoden 5. helmikuuta komeasti esittämällä Sakari Oramon johdolla Sinfonian nro 3. Solistina hurmaa brittiläinen mezzosopraano Jane Irwin. Lisäksi lavalle nousevat Philomela ja Cantores Minores -kuorot.</p>
<p>Kevään aikana RSO tulkitsee myös Mahlerin sinfoniat 4 ja 10 sekä lauluja Des Knaben Wunderhorn -sarjasta. Ohjelmaa kuullaan myös Suomen rajojen ulkopuolella, kun orkesteri vierailee maaliskuussa Tukholman Mahler-festivaalilla.</p>
<p>Mahlerin kolmas sinfonia on fin de sičcle -ajan ylitsepursuavuuden ilmentymä. Laajassa teoksessa on mukana myös laulettua tekstiä. Mahleria innoitti saksalainen kansanruno-kokoelma Des Knaben Wunderhorn (Pojan ihmetorvi) ja hän sävelsi sen runoja yksinlauluiksi. Kolmanteen sinfoniaan Mahler sävelsi tunnetun kansankoraalin Es sungen drei Engel (Kolme enkeliä lauloi).</p>
<p>Kolmannen sinfonian toinen tekstilähde on Friedrich Nietzschen Also sprach Zarathustrasta (Näin puhui Zarathustra) peräisin oleva Keskiyön laulu. Nietzsche oli Mahlerin elinaikana vaikutusvaltainen, mutta väärinymmärretty ajattelija. Sinfoniassa käytettävä Zarathustran yölaulu toimii synkkänä vastapainona ympäröivien osien valoisalle lapsenomaisuudelle.</p>
<p>Kolmas sinfonia syntyi vuosina 1893–96 mutta sai kantaesityksensä vasta vuonna 1902, jolloin Mahler itse johti teoksen Krefeldissä Saksassa.</p>
<p>Lähde: RSO</p>
<p><object width="560" height="340"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/FpN-GYEdKKs&#038;hl=en_US&#038;fs=1&#038;"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/FpN-GYEdKKs&#038;hl=en_US&#038;fs=1&#038;" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="560" height="340"></embed></object></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/01/29/rso-aloittaa-mahler-juhlavuoden-kolmannella-sinfonialla/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lastenoopperaa oopperatalolla ja Malmitalossa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/01/28/lastenoopperaa-oopperatalolla-ja-malmitalossa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/01/28/lastenoopperaa-oopperatalolla-ja-malmitalossa/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 28 Jan 2010 08:23:25 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Isot teatterit]]></category>
		<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Näyttämöllä (teatteri ja stand-up)]]></category>
		<category><![CDATA[Rock / Pop]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Kansallisooppera]]></category>
		<category><![CDATA[Malmitalo]]></category>
		<category><![CDATA[Nimeni on Sormiradio]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2243</guid>
		<description><![CDATA[<p>Tanssiseikkailu Nimeni on Sormiradio kertoo kahden hyvin erilaisen hahmon ystävyydestä ja oman paikan löytämisestä maailmassa. Oopperataloon on eksynyt Sormiradio-niminen robotti, jota Oopperan jäyhä mutta ystävällinen huoltomies päättää auttaa. Käsistään kätevältä huoltomieheltä apuvälineen rakentaminen käy kuin tanssi – ja ihmeellisellä matkustimella kaksikko suuntaa kohti uusia ja outoja maailmoja Sormiradion alkuperää etsiessään.</p>
<p>Yli 4-vuotiaille suunnatun lämminhenkisen absurdin tanssiteoksen ovat [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tanssiseikkailu Nimeni on Sormiradio kertoo kahden hyvin erilaisen hahmon ystävyydestä ja oman paikan löytämisestä maailmassa. Oopperataloon on eksynyt Sormiradio-niminen robotti, jota Oopperan jäyhä mutta ystävällinen huoltomies päättää auttaa. Käsistään kätevältä huoltomieheltä apuvälineen rakentaminen käy kuin tanssi – ja ihmeellisellä matkustimella kaksikko suuntaa kohti uusia ja outoja maailmoja Sormiradion alkuperää etsiessään.</p>
<p>Yli 4-vuotiaille suunnatun lämminhenkisen absurdin tanssiteoksen ovat Suomen Kansallisoopperalle luoneet koreografi Thomas Rydberg ja visualisoinnista vastaava Jaakko Pesonen. Nimeni on Sormiradio on työparin ensimmäinen lastenteos. Sormiradion äänimaailma seurailee hahmojen olemuksia, ja teoksessa soi rytminen musiikki Kraftwerkista ja The Jacksonsista J.S. Bachiin.</p>
<p>Tanssiseikkailun rooleissa nähdään Suomen Kansallisbaletin tanssijat Petri Toivanen, Özen Erdinc ja Virve Olsson sekä Simo Heiskanen, joka tunnetaan GLIMS &#038; GLOMS dance companyn tanssijana ja toisena taiteellisena johtajana.</p>
<p>Esityksiä Kansallisoopperan parvilämpiössä on 6.2. alkaen yhteensä yhdeksän. Lisäksi Sormiradio vierailee Malmitalossa maaliskuussa. Malmi on Suomen Kansallisoopperan kummikaupunginosa vuoden 2010 ajan ja sen kunniaksi Malmitalon esityksiin on vapaa pääsy. </p>
<p>Lähde: Kansallisooppera</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2010/01/28/lastenoopperaa-oopperatalolla-ja-malmitalossa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Tanssitaiteen maailmantähden Kansallisbaletissa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/16/tanssitaiteen-maailmantahden-kansallisbaletissa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/16/tanssitaiteen-maailmantahden-kansallisbaletissa/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 16 Dec 2009 11:38:06 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Muu näyttämötaide]]></category>
		<category><![CDATA[Näyttämöllä (teatteri ja stand-up)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Akram Khan]]></category>
		<category><![CDATA[Kansallisbaletti]]></category>
		<category><![CDATA[Kansallisooppera]]></category>
		<category><![CDATA[Sacred Monsters]]></category>
		<category><![CDATA[Sylvie Guillem]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2169</guid>
		<description><![CDATA[<p>Tanssitaiteen elävät legendat Sylvie Guillem ja Akram Khan saapuvat loppiaisena vierailulle Suomen Kansallisbalettiin. Heidät nähdään oopperan isossa salissa 6. ja 7. tammikuuta. Guillemin ja Khanin duetto Sacred Monsters – pyhitetyt hirviöt on saanut nimensä alkuaan 1800-luvun Ranskassa käytetystä termistä, joka viittasi teatterin suuriin tähtiin, eläviin legendoihin.</p>
<p>Ranskalainen Sylvie Guillem on yksi maailman tunnetuimmista yhä työskentelevistä balettitanssijoista. Hän [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tanssitaiteen elävät legendat Sylvie Guillem ja Akram Khan saapuvat loppiaisena vierailulle Suomen Kansallisbalettiin. Heidät nähdään oopperan isossa salissa 6. ja 7. tammikuuta. Guillemin ja Khanin duetto Sacred Monsters – pyhitetyt hirviöt on saanut nimensä alkuaan 1800-luvun Ranskassa käytetystä termistä, joka viittasi teatterin suuriin tähtiin, eläviin legendoihin.</p>
<p>Ranskalainen Sylvie Guillem on yksi maailman tunnetuimmista yhä työskentelevistä balettitanssijoista. Hän osoitti suurta lahjakkuutta jo nuorena kohoten Pariisin oopperan baletin tanssijaksi 16-vuotiaana ja tähtitanssijaksi 19-vuotiaana. Suomalaisille Guillem on tullut tunnetuksi myös Kansallisbaletin Gisellen koreografina 1998.</p>
<p>Lontoossa bangladeshilaisperheeseen syntynyt Akram Khan tutustui bengalilaiseen kansantanssiin ensimmäisen kerran seitsemänvuotiaana. Opiskeltuaan ensin intialaista Kathak-tanssia hän jatkoi opintojaan baletin ja nykytanssin parissa. 1990-luvulla Khan alkoi luoda sooloteoksia, joissa yhdistyi Kathak-tanssi ja nykytanssi. Kaksi Khanin teosta on nähty aiemmin myös Helsingin Juhlaviikoilla Alminsalissa.</p>
<p>Sacred Monsters on kahden erilaisen taustan omaavan tanssijan kohtaaminen – se on ajatustenvaihtoa kahden erilaisen tanssin välillä. Teos vie katsojat Guillemin ja Khanin muistoihin lapsuuden päivistä maailmankuuluiksi tanssijoiksi. Khanin intialainen kathak-tanssi ja Guillemin loistavaa tanssijan virtuositeettia vaativa soolo kuljettavat tanssijat rohkeaan ja villiin duettoon.</p>
<p>Teoksen musiikin on säveltänyt Philip Sheppard, ja sen esittää viisihenkinen muusikkoryhmä näyttämöllä. Teoksen monivivahteisuudesta kertoo myös työryhmän laaja-alaisuus. Mukana ovat mm. taiwanilainen nykytanssikoreografi Lin Hwai-Min, intialainen Kathak-koreografi Gauri Sharma Tripathi, japanilainen lavastussuunnittelija Shizuka Hariu, japanilainen pukusuunnittelija Kei Ito sekä suomalainen valaistussuunnittelija Mikki Kunttu.</p>
<p>Lähde: Kansallisbaletti</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/16/tanssitaiteen-maailmantahden-kansallisbaletissa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>La Traviata palaa Kansallisoopperaan</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/10/la-traviata-palaa-kansallisoopperaan/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/10/la-traviata-palaa-kansallisoopperaan/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 10 Dec 2009 16:50:18 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Isot teatterit]]></category>
		<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Näyttämöllä (teatteri ja stand-up)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Aki Alamikkotervo]]></category>
		<category><![CDATA[Fernando Portari]]></category>
		<category><![CDATA[Giorgio Casciarri]]></category>
		<category><![CDATA[Jaakko Kortekangas]]></category>
		<category><![CDATA[Juha Riihimäki]]></category>
		<category><![CDATA[Jussi Merikanto]]></category>
		<category><![CDATA[Kansallisooppera]]></category>
		<category><![CDATA[Lilli Paasikivi]]></category>
		<category><![CDATA[Marina Rebeka]]></category>
		<category><![CDATA[Matti Turunen]]></category>
		<category><![CDATA[Mikko Franck]]></category>
		<category><![CDATA[Nicholas Söderlund]]></category>
		<category><![CDATA[Pietro Rizzo]]></category>
		<category><![CDATA[Siphiwe McKenzie Edelmann]]></category>
		<category><![CDATA[Tommi Hakala]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2151</guid>
		<description><![CDATA[<p>Suuri klassikko La Traviata palaa lähes kolmen vuoden tauon jälkeen Suomen Kansallisoopperan näyttämölle. Giuseppe Verdin vuolaasti soiva ja kauniita melodioita tuhlaileva teos kuuluu Kansallisoopperan ohjelmiston peruspilareihin. Ensimmäinen esitys 18. joulukuuta on järjestyksessään peräti 166. ensi-illan jälkeen. Ensi-iltaa vietettiin jo Aleksanterin teatterissa vuonna 1988. Tyylikäs ohjaus on Giancarlo del Monacon.</p>
<p>Ylläpidetyn naisen Violettan ja aatelisnuorukainen Alfredon rakkaustarina pohjautuu [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Suuri klassikko La Traviata palaa lähes kolmen vuoden tauon jälkeen Suomen Kansallisoopperan näyttämölle. Giuseppe Verdin vuolaasti soiva ja kauniita melodioita tuhlaileva teos kuuluu Kansallisoopperan ohjelmiston peruspilareihin. Ensimmäinen esitys 18. joulukuuta on järjestyksessään peräti 166. ensi-illan jälkeen. Ensi-iltaa vietettiin jo Aleksanterin teatterissa vuonna 1988. Tyylikäs ohjaus on Giancarlo del Monacon.</p>
<p>Ylläpidetyn naisen Violettan ja aatelisnuorukainen Alfredon rakkaustarina pohjautuu Kamelianaisen tapahtumiin. Violettan roolissa vierailee kaksi nuorta sopraanoa, latvialaissyntyinen Marina Rebeka ja kanadalainen Siphiwe McKenzie Edelmann. Marina Rebeka voitti Güterslohin kansainvälisen laulukilpailun vuonna 2007 ja on esiintynyt useilla eurooppalaisilla näyttämöillä. Aiemmin tänä vuonna hän on debytoinut mm. Milanon La Scalassa, Rooman Accademia Nazionale di Santa Ceciliassa ja Hampurin valtionoopperassa, jossa hän vieraili niin ikään Violettan roolissa. Siphiwe McKenzie Edelmann on esiintynyt eurooppalaisten oopperatalojen lisäksi mm. Kiinassa, Hong Kongissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Vuodesta 2000 alkaen Siphiwe McKenzie Edelmann kuului kuuden kauden ajan Nürnbergin valtionoopperan solistikuntaan ja sai tuona aikana Opernwelt-lehden vuoden nuoren laulajan sekä vuoden laulajan palkinnot.</p>
<p>Myös Alfredon roolissa nähdään ulkomaisia laulajia, tenorit Giorgio Casciarri ja Fernando Portari. Germontina laulavat Jaakko Kortekangas ja Tommi Hakala. Muissa rooleissa esiintyvät mm. Lilli Paasikivi, Juha Riihimäki/Aki Alamikkotervo, Jussi Merikanto, Nicholas Söderlund ja Matti Turunen. Talven kolmetoista esitystä johtavat Mikko Franck ja Pietro Rizzo. </p>
<p>Lähde: Kansallisooppera</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/10/la-traviata-palaa-kansallisoopperaan/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lisa Batiashvili RSO:n solistiksi</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/10/lisa-batiashvili-rson-solistiksi/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/10/lisa-batiashvili-rson-solistiksi/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 10 Dec 2009 15:00:24 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Lisa Batiashvili]]></category>
		<category><![CDATA[rso]]></category>
		<category><![CDATA[Sakari Oramo]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2146</guid>
		<description><![CDATA[<p>Ylikapellimestari Sakari Oramon johtama Radion sinfoniaorkesteri saa vuoden 2009 viimeisessä konsertissa 16.12. vieraakseen georgialaissyntyisen viulistin Lisa Batiashvilin.</p>
<p>Lisa Batiashvili voitti toisen palkinnon Jean Sibelius -viulukilpailussa vuonna 1995, jolloin hän oli vain 16-vuotias ja kilpailun nuorin osanottaja. Batiashvili on soittanut huippuorkesterien solistina mm. New Yorkissa, Chicagossa, Los Angelesissa, Berliinissä ja Lontoossa. Batiashvili on tunnettu myös kamarimuusikkona, ja hän [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Ylikapellimestari Sakari Oramon johtama Radion sinfoniaorkesteri saa vuoden 2009 viimeisessä konsertissa 16.12. vieraakseen georgialaissyntyisen viulistin Lisa Batiashvilin.</p>
<p>Lisa Batiashvili voitti toisen palkinnon Jean Sibelius -viulukilpailussa vuonna 1995, jolloin hän oli vain 16-vuotias ja kilpailun nuorin osanottaja. Batiashvili on soittanut huippuorkesterien solistina mm. New Yorkissa, Chicagossa, Los Angelesissa, Berliinissä ja Lontoossa. Batiashvili on tunnettu myös kamarimuusikkona, ja hän esiintyy festivaaleilla mm. Edinburghissa, Marlborossa, Tanglewoodissa ja Kuhmossa. Elokuussa 2003 Batiashvilille myönnettiin Schleswig-Holstein-musiikkijuhlien Leonard Bernstein -palkinto. Batiashvili suoritti viuluopintonsa Münchenissä Ana Chumachenkon johdolla. Hän on opiskellut myös Mark Lubotskin oppilaana Hampurin musiikkikorkeakoulussa. Batiashvilin instrumentti on Engleman Stradivarius vuodelta 1709.</p>
<p>Bolognalaissäveltäjä Ottorino Respighi muistetaan parhaiten Rooma-trilogiastaan, johon hän tallensi ikuisen kaupungin matka- ja historiamuistoja. Ensimmäiseen teokseensa Respighi valitsi Rooman 280 suihkulähteestä neljä ”kaupungin ääntä”. Päivä sarastaa Valle Giulian suihkulähteellä, vasket sinkoavat vedet ilmaan Berninin veistämällä Tritonin suihkulähteellä ja puolenpäivän aurinkoa juhlitaan Trevissä. Lopuksi iltakellot helähtävät Villa Medicin kupeessa. Respighin musiikki on erittäin visuaalista ja luo yllättävän läheisen yhteyden Felliniin, jonka hovisäveltäjä Nino Rota oli Respighin oppilas.</p>
<p>Lisäksi konsertissa kuullaan Samuel Barberin eniten esitettyihin teoksiin lukeutuva viulukonsertto sekä Joseph Haydnin Sinfonia nro 103. Vuonna 1795 sävelletty sinfonia on Haydnin pisin, ja se palauttaa hyväntuulisten teosten sarjaan aiempien teosten uhkaavat eleet.</p>
<p>Lähde: rso</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/12/10/lisa-batiashvili-rson-solistiksi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Thimas Zehetmair RSO:n johtajana ja viulusolistina</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/09/thimas-zehetmair-rson-johtajana-ja-viulusolistina/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/09/thimas-zehetmair-rson-johtajana-ja-viulusolistina/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 09 Nov 2009 16:30:36 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[rso]]></category>
		<category><![CDATA[Temppeliaukion kirkko]]></category>
		<category><![CDATA[Thhomas Zehetmair]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2076</guid>
		<description><![CDATA[<p>Radion sinfoniaorkesterin säännöllinen viulusolisti Thomas Zehetmair johtaa RSO:ta nyt ensimmäistä kertaa Temppeliaukion kirkossa 13.11.
Aikamme merkittävimpiin viulisteihin lukeutuva Zehetmair on vakiinnuttanut maineensa niin solistina, kapellimestarina kuin kamarimuusikkona. Hän vierailee säännöllisesti solistina useissa yhdysvaltalaisissa ja eurooppalaisissa orkestereissa. Nykymusiikki on tärkeä osa Zehetmairin ohjelmistoa ja myös kamarimusiikki kuuluu olennaisena osana hänen taiteelliseen työskentelyynsä. Yksi vakiokokoonpanoista on useaan otteeseen levytyksistään [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Radion sinfoniaorkesterin säännöllinen viulusolisti Thomas Zehetmair johtaa RSO:ta nyt ensimmäistä kertaa Temppeliaukion kirkossa 13.11.<br />
Aikamme merkittävimpiin viulisteihin lukeutuva Zehetmair on vakiinnuttanut maineensa niin solistina, kapellimestarina kuin kamarimuusikkona. Hän vierailee säännöllisesti solistina useissa yhdysvaltalaisissa ja eurooppalaisissa orkestereissa. Nykymusiikki on tärkeä osa Zehetmairin ohjelmistoa ja myös kamarimusiikki kuuluu olennaisena osana hänen taiteelliseen työskentelyynsä. Yksi vakiokokoonpanoista on useaan otteeseen levytyksistään palkittu Zehetmair-kvartetti, joka on kasvattanut kiinnostusta Zehetmairiin kamarimuusikkona.</p>
<p>Viime vuosina Zehetmair on luonut uraa myös kapellimestarina. Hän on vieraillut johtamassa mm. Camerata Salzburg -orkesteria, Skotlantilaista kamariorkesteria, Wienin kamariorkesteria sekä Malmön sinfoniaorkesteria. Lisäksi Zehetmair johtaa säännöllisesti mm. Wienin ja Baselin kamariorkestereita, Bambergin sinfoniaorkesteria sekä Rotterdamin ja Lontoon filharmonisia orkestereita. Vuodesta 2002 Zehetmair on toiminut englantilaisen Northern Sinfonia -kamariorkesterin taiteellisena johtajana.</p>
<p>Franz Schubertin ”Suuri” C-duuri-sinfonia on itävaltalaissäveltäjän tunnetuimpia teoksia. Robert Schumann löysi esittämättömän sinfonian partituurin ja ihastui teokseen. Sinfonia kantaesitettiin Leipzigissa vuonna 1839, yli kymmenen vuotta Schubertin kuoleman jälkeen. Schubert tavoitteli sinfoniassaan suurten mittojen teosta. Sinfonian uuteen maailmaan kuuluu polveileva kerronta, joka syrjäytti klassismin aikakäsityksen. Samalla syntyi ”taivaallinen” kesto, jonka Bruckner ja Mahler ottivat sinfoniaeepostensa lähtökohdaksi. Kyseessä on klassismin ja romantiikan välisen murroskauden teos – luonteeltaan aivan uudenlainen, kuten Schumann totesi.</p>
<p>Johannes Brahmsin Viulukonsertto kuuluu klassis-romanttisista konsertoista rakastetuimpiin. Viulukonserton innoittajana toimi aikansa hienoimpiin viulisteihin kuulunut Joseph Joachim. Hän kantaesitti teoksen Brahmsin johdolla Leipzigissa uudenvuodenpäivänä 1879. Joachimin kadenssi on nykyään soitetuin, mutta moni on laatinut oman ehdotelmansa. RSO:n konsertissa kuullaan Zehetmairin kadenssi.</p>
<p>Lähde: rso</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/09/thimas-zehetmair-rson-johtajana-ja-viulusolistina/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lapsille ja nuorille runsaasti ohjelmaa Kansallisoopperassa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/01/lapsille-ja-nuorille-runsaasti-ohjelmaa-kansallisoopperassa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/01/lapsille-ja-nuorille-runsaasti-ohjelmaa-kansallisoopperassa/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2009 12:19:02 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Näyttämöllä (teatteri ja stand-up)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Kansallisooppera]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2058</guid>
		<description><![CDATA[<p>Kansallisooppera tarjoaa talven kynnyksellä lapsille ja nuorille monipuolisia musiikki- ja tanssielämyksiä. Marraskuussa ohjelmistoon palaa suosittu rumpuseikkailu Puhuva rumpu, ja Savonlinnan Taidelukion toteuttama animaatiolaulujen konsertti Hana no na ilahduttaa kaikkia animen ystäviä. Joulunodotus-jännitystä lieventää tehokkaasti tuttu Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas, ja joulun alla Balettioppilaitoksen Liisa Ihmemaassa esittelee kouluikäisille Marilena Fontouran näkemyksen lastenkirjaklassikosta.</p>
<p>Puhuva rumpu tutustuttaa lyömäsoitinten maailmaan
</p>
<p>Puhuva rumpu johdattaa [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kansallisooppera tarjoaa talven kynnyksellä lapsille ja nuorille monipuolisia musiikki- ja tanssielämyksiä. Marraskuussa ohjelmistoon palaa suosittu rumpuseikkailu Puhuva rumpu, ja Savonlinnan Taidelukion toteuttama animaatiolaulujen konsertti Hana no na ilahduttaa kaikkia animen ystäviä. Joulunodotus-jännitystä lieventää tehokkaasti tuttu Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas, ja joulun alla Balettioppilaitoksen Liisa Ihmemaassa esittelee kouluikäisille Marilena Fontouran näkemyksen lastenkirjaklassikosta.</p>
<p><strong>Puhuva rumpu tutustuttaa lyömäsoitinten maailmaan<br />
</strong></p>
<p>Puhuva rumpu johdattaa yli 4-vuotiaat musiikilliselle maailmanympärysmatkalle, jonka varrella tutustutaan lyömäsoitinten ihmeelliseen maailmaan. Viime talvena loppuunmyydyn rumpuseikkailun uusiin esityksiin on vielä jonkin verran paikkoja jäljellä.</p>
<p>Tarinassa afrikkalaiskylän tietäjän puhuva rumpu on rikki ja kuivuus uhkaa satoa. Jotta kylä pelastuisi, rummun osia etsitään maailman eri kolkista. Matkan aikana selviää mihin kaikkeen rumpuja on aikojen saatossa käytetty, kohdataan harvinaisia taruolentoja ja kuullaan eri maiden rytmejä. Anne Jouhtisen ohjaamassa seikkailussa esiintyvät Kansallisoopperan orkesterin lyömäsoittajat, jotka musisoinnin ohella eläytyvät muun muassa siperialaisen šamaanin, kiinalaisen tietäjän ja rakkauspapukaijan rooleihin. Musiikin ovat lyömäsoitinyhtyeelle säveltäneet Keijo Puumalainen ja Juhani Hapuli.</p>
<p><strong>Japanilaisia animaatiolauluja koko perheelle<br />
</strong></p>
<p>Japanilaisten animaatiosarjojen ja -elokuvien tunnetuksi tekemiä lauluja kuullaan Savonlinnan Taidelukion ooppera- ja musiikkiteatteriopiskelijoiden konsertissa Oopperan päälämpiössä 7.11. Koko perheen Hana no na -konserttiin on valittu sävelmiä menneiden vuosikymmenien suosituista animesarjoista ja uudemmista suosikeista kuten Hayao Miyazakin elokuva Naapurini Totoro. Konsertteja on kaksi, ja niihin on vapaa pääsy.</p>
<p>Savonlinnan Taidelukio on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Koulussa toimii sekä kuvataide- että musiikkilinja, jonka yhtenä osana on oopperaan ja musiikkiteatteriin painottuva koulutus (Omute). Suomen Kansallisooppera on tehnyt Omuten kanssa yhteistyötä monen vuoden ajan avustamalla musiikkiteatteriproduktioiden toteuttamisessa. Hana no na-konsertin käsiohjelman on laatinut ryhmä Taidelukion kuvataidelinjan opiskelijoita.</p>
<p>Lähde: Kansallisooppera</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/01/lapsille-ja-nuorille-runsaasti-ohjelmaa-kansallisoopperassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>RSO esittää Schönbergin Onnellisen käden ensi kertaa Suomessa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/27/rso-esittaa-schonbergin-onnellisen-kaden-ensi-kertaa-suomessa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/27/rso-esittaa-schonbergin-onnellisen-kaden-ensi-kertaa-suomessa/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 27 Oct 2009 12:11:18 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Klassinen]]></category>
		<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Finlandia-talo]]></category>
		<category><![CDATA[rso]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2036</guid>
		<description><![CDATA[<p>Radion sinfoniaorkesterin Arnold Schönberg -sarja jatkuu 4.11. Suomen ensiesityksenä kuultavalla musiikkidraamalla Onnellinen käsi, joka lukeutuu itävaltalaissäveltäjän kiinnostavimpiin teoksiin. Kantaesityksensä Wienissä vuonna 1924 saanut, Schönbergin omaan elämään pohjautuva teos kertoo väärinymmärryksistä ja luovan ihmisen vaikeuksista kohdata ympäröivä maailma.</p>
<p>Konsertin vierailijat saapuvat Iso-Britanniasta. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Oliver Knussen ja Onnellisen käden anonyymin Miehen roolin tulkitsee baritoni David Wilson-Johnson. Teoksessa [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Radion sinfoniaorkesterin Arnold Schönberg -sarja jatkuu 4.11. Suomen ensiesityksenä kuultavalla musiikkidraamalla Onnellinen käsi, joka lukeutuu itävaltalaissäveltäjän kiinnostavimpiin teoksiin. Kantaesityksensä Wienissä vuonna 1924 saanut, Schönbergin omaan elämään pohjautuva teos kertoo väärinymmärryksistä ja luovan ihmisen vaikeuksista kohdata ympäröivä maailma.</p>
<p>Konsertin vierailijat saapuvat Iso-Britanniasta. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Oliver Knussen ja Onnellisen käden anonyymin Miehen roolin tulkitsee baritoni David Wilson-Johnson. Teoksessa esiintyy myös Helsingin kamarikuoron kuuden miehen ja kuuden naisen kuoro. Onnellinen käsi esitetään konsertissa kaksi kertaa. Lisäksi kuullaan Sinfonisia fragmentteja Claude Debussyn teoksesta Pyhän Sebastianuksen marttyyrikuolema ja Nikolai Mjaskovskin Sinfonia 10.</p>
<p>Säveltäjä-kapellimestari Oliver Knussen kuuluu Iso-Britannian vaikutusvaltaisimpiin ja kysytyimpiin kapellimestareihin. Hän aloitti uransa kontrabasistina Lontoon sinfoniaorkesterissa, mutta johti jo 15-vuotiaana kyseistä orkesteria ensimmäisen sinfoniansa kantaesityksessä. Knussen on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Iso-Britannian johtavista nykysäveltäjistä. Vuonna 2005 hänet palkittiin orkesterien parissa tekemästään työstään Association of British Orchestras’ Award:lla ja vuonna 2006 hän sai Nemmers-palkinnon sävellystyöstään. Knussen toimi Lontoo Sinfoniettan musiikillisena johtajana vuosina 1998–2002 ja vuonna 2006 hänet nimitettiin orkesterin kunniakapellimestariksi.</p>
<p>David Wilson-Johnson on yli 30 vuotta kestäneen uransa aikana esiintynyt useimmissa keskeisissä oopperataloissa, tunnettujen kapellimestareiden johdolla ja festivaaleilla ympäri maailmaa. Baritonin roolivalikoima on erittäin monipuolinen. Viime kaudella Wilson-Johnson esiintyi mm. Proms 2008 -festivaalilla, Philadelphian orkesterin ja Chicagon sinfoniaorkesterin kanssa sekä useissa konserteissa Amsterdamin Concertgebouw’ssa.</p>
<p>Helsingin kamarikuoro on Suomen ainoa ammattilaulajista koostuva kamarikuoro. Ohjelmistoon kuuluu modernin kuoromusiikin haastavimpia teoksia, ja kuoro tilaa säännöllisesti uusia teoksia pääasiassa suomalaisilta säveltäjiltä. Vuodesta 2007 kuoron taiteellisena suunnittelijana on toiminut kapellimestari Nils Schweckendiek.</p>
<p>Lähde: rso</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/27/rso-esittaa-schonbergin-onnellisen-kaden-ensi-kertaa-suomessa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

