<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Stadissa tapahtuu &#187; Caisa</title>
	<atom:link href="http://www.stadissa.fi/blogi/tag/caisa/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.stadissa.fi/blogi</link>
	<description>Helsingin tapahtumablogi</description>
	<lastBuildDate>Sun, 23 Oct 2011 20:52:02 +0000</lastBuildDate>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.2.1</generator>
		<item>
		<title>Mevlanan ja Anatolian kulttuuriviikko Caisassa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/01/mevlanan-ja-anatolian-kulttuuriviikko-caisassa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/01/mevlanan-ja-anatolian-kulttuuriviikko-caisassa/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2009 12:20:24 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Muualla (muut menot)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Caisa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=2060</guid>
		<description><![CDATA[<p>Pyöriviä dervissejä, marmorointityöpajoja, Ney-huilu konsertti ja paljon muuta on luvassa Mevlanan ja Anatolian kulttuuriviikolla marraskuussa. Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa järjestettävä kulttuuriviikko vie meidät Turkkiin; esittelyssä ovat Anatolian kulttuuri ja Mevlana, huomattava filosofi ja mystinen islamilainen runoilija.</p>
<p>Mevlana Celaleddin Rumi syntyi vuonna 1207 Balkhissa, Horasan seudulla Persiassa, joka nykyään kuuluu Afganistaniin. Mevlana Celaleddin Rumi oli suvaitsevaisuuden, järjen ja rakkauden [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Pyöriviä dervissejä, marmorointityöpajoja, Ney-huilu konsertti ja paljon muuta on luvassa Mevlanan ja Anatolian kulttuuriviikolla marraskuussa. Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa järjestettävä kulttuuriviikko vie meidät Turkkiin; esittelyssä ovat Anatolian kulttuuri ja Mevlana, huomattava filosofi ja mystinen islamilainen runoilija.</p>
<p>Mevlana Celaleddin Rumi syntyi vuonna 1207 Balkhissa, Horasan seudulla Persiassa, joka nykyään kuuluu Afganistaniin. Mevlana Celaleddin Rumi oli suvaitsevaisuuden, järjen ja rakkauden kautta ymmärrykseen saapumisen puolestapuhuja. Hänen teoksensa ja ajatuksensa ovat yleismaailmallisesti oleellisia tänäkin päivänä ja kulttuuriviikolla kuulemme niistä seminaareissa.</p>
<p>Pyöriviin dervisseihin pääsee tutustumaan elokuvan avulla ja pyörimistä pääsee myös itse kokeilemaan työpajassa. Dervissi on yleinen termi uusille tulokkaille suufilaisuuden tiellä ja he ovat tunnettuja harjoittamansa pyörimisen vuoksi, joka on eräs dhikrin (Jumalan muistamisen) muoto. Dervissit pukeutuvat valkoiseen kaapuun (kuoleman symboliin), leveään mustaan viittaan (hirkaan) (haudan symboliin) ja korkeaan ruskeaan hattuun (kûlahiin), hautakiven symboliin. Turkissa lomailleelle dervissit ovat tuttuja ja nyt tätä hypnoottista tanssia on mahdollisuus kokeilla Helsingissä.</p>
<p>Luvassa on myös kaksi upeaa näyttelyä: ”Mevlanan ja Anatolialaisen kulttuurin näyttely” ja ”Ebru ja Hat – Taidetta veden päällä, Marmoroinnin ja kalligrafian taide”. Suomalaisille taidekerhoistakin tuttu marmorointi on kuvioidun paperin valmistamista siirtämällä värejä nesteen pinnalta paperille. Perinteistä paperin marmorointia kutsutaan usein &#8220;turkkilaiseksi&#8221; marmoroinniksi tai ebruksi, koska se on peräisin vanhasta Ottomaanien keisarikunnasta 1400-luvulta. Marmorointia tavattiin käyttää suurilta osin kirjansidonnassa ja kalligrafiassa. taidemuoto on saavuttanut modernit standardit läpikäytyään monia muodonmuutoksia vuosisatojen lävitse, tuottaen korvaamattomia teoksia. Turkkilainen kalligrafia on yhdistelmä kirjaimia latinalaisesta aakkostosta, joka otettiin Turkin tasavallan perustukseksi 1900-luvulla, ja islamilaista kalligrafiaa (Husn-i Hat&#8217;ia). Tämän taidemuodon ihailijat pyytävät taiteilijaa kirjoittamaan henkilön tai yhtiön nimen, tai jonkin kauniin sanonnan kortille, avaimenperään, lautaselle tai tabletille koristeeksi tai lahjaksi. Näyttelyn lisäksi voit kulttuuriviikolla osallistua marmoroinnin ja kalligrafian työpajaan.</p>
<p>Lähde: Caisa</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/11/01/mevlanan-ja-anatolian-kulttuuriviikko-caisassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Ourvision palaa Caisaan klubi-illassa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/19/ourvision-palaa-caisaan-klubi-illassa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/19/ourvision-palaa-caisaan-klubi-illassa/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 19 Oct 2009 11:20:01 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Muu musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[Rock / Pop]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Anusha Iyer]]></category>
		<category><![CDATA[Caisa]]></category>
		<category><![CDATA[Didi Blanco]]></category>
		<category><![CDATA[Dj Amara]]></category>
		<category><![CDATA[Ebunolowa Kivinen]]></category>
		<category><![CDATA[Papagaio]]></category>
		<category><![CDATA[Tidjan Ba]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=1973</guid>
		<description><![CDATA[<p>Ourvision-laulukilpailu oli suuri menestys keväällä 2009 ja huhtikuussa finaalia seurasi tuhatpäinen yleisö Finlandia-talolla. Marraskuun pimeydessä on mahdollisuus saada väriä ja rytmiä viikonloppuun, kun Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa palataan tämän upean tapahtuman tunnelmiin. Ourvision klubi-illassa on luvassa musiikkia, tanssia ja esiintyjiä eri maanosista ja musiikkityyleistä. Koe Ourvisionin huuma uudestaan 7.11. Kulttuurikeskus Caisassa!</p>
<p>Illassa kuullaan musiikki-ilottelua ympärimaailman, sillä esiintyjinä ovat [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Ourvision-laulukilpailu oli suuri menestys keväällä 2009 ja huhtikuussa finaalia seurasi tuhatpäinen yleisö Finlandia-talolla. Marraskuun pimeydessä on mahdollisuus saada väriä ja rytmiä viikonloppuun, kun Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa palataan tämän upean tapahtuman tunnelmiin. Ourvision klubi-illassa on luvassa musiikkia, tanssia ja esiintyjiä eri maanosista ja musiikkityyleistä. Koe Ourvisionin huuma uudestaan 7.11. Kulttuurikeskus Caisassa!</p>
<p>Illassa kuullaan musiikki-ilottelua ympärimaailman, sillä esiintyjinä ovat Ourvision finalistit Didi Blanco yhtyeineen, sambaava Papagaio musiikki ja tanssi ryhmineen, intialainen naisartisti Anusha Iyer ja nigerialainen naisartisti Ebunolowa Kivinen. Klubin isäntänä toimii Ourvisionin karismaattinen tuomari ja Kwan yhtyeen laulaja Tidjan Ba. Tunnelmaa nostattaa ja liikettä vartaloon saa Dj Amaran menevät biitit.</p>
<p>Lähde: Caisa</p>
<p><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/1nAQh1q39ZE&#038;hl=en&#038;fs=1&#038;"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/1nAQh1q39ZE&#038;hl=en&#038;fs=1&#038;" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/19/ourvision-palaa-caisaan-klubi-illassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Afrikkalaisia ääniä Caisassa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/03/afrikkalaisia-aania-caisassa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/03/afrikkalaisia-aania-caisassa/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 03 Oct 2009 06:07:22 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Muu musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[Muu näyttämötaide]]></category>
		<category><![CDATA[Muualla (muut menot)]]></category>
		<category><![CDATA[Näyttämöllä (teatteri ja stand-up)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Caisa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=1912</guid>
		<description><![CDATA[<p>Nyt juhlitaan Afrikkaa! Värikäs afrikkalainen kulttuuri valloittaa Kulttuurikeskus Caisan lokakuussa. Tarjolla on tietoa afrikkalaisten ja afrikkalaista syntyperää olevien ihmisten aikaansaavuuksista ja ainutlaatuisista suorituksista. Kaksipäiväinen toiminta pitää sisällään seminaarin, jossa on yleiskatsaus afrikkalaisten keksintöihin ja muihin saavutuksiin, ja erilaista svengaavaa musiikkia. Tutustu Afrikan rytmiin afrikkalaisten rumpujen, tanssin, afrikkalaisten stimuloivien liikkeiden ja afrikkalaisen tarinankerronnan avulla. Voit myös nauttia [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Nyt juhlitaan Afrikkaa! Värikäs afrikkalainen kulttuuri valloittaa Kulttuurikeskus Caisan lokakuussa. Tarjolla on tietoa afrikkalaisten ja afrikkalaista syntyperää olevien ihmisten aikaansaavuuksista ja ainutlaatuisista suorituksista. Kaksipäiväinen toiminta pitää sisällään seminaarin, jossa on yleiskatsaus afrikkalaisten keksintöihin ja muihin saavutuksiin, ja erilaista svengaavaa musiikkia. Tutustu Afrikan rytmiin afrikkalaisten rumpujen, tanssin, afrikkalaisten stimuloivien liikkeiden ja afrikkalaisen tarinankerronnan avulla. Voit myös nauttia erilaisia herkullisia afrikkalaisia ruokia.</p>
<p>Perjantaina 16.10. ohjelmassa on asiantuntevia luentoja ja keskustelua afrikkalaisten keksintöjen ja saavutusten historiasta ja nykypäivästä. Afrikkaa ja afrikkalaisia tarkastellaan myös maahanmuuttopoliittisesta näkökulmasta, kun asiasta luennoi Jaana Vuorio Maahanmuuttovirastosta ja Ritva Viljanen Sisäasiainministeriöstä. Lauantaina 17.10. ohjelma alkaa heti aamulla afrikkalaisilla kertomuksilla ja jatkuu koko päivän myöhäiseen iltaan saakka. Myös lapsille on ohjelmaa satujen kerronnasta rumpukurssiin. Lauantai-iltana luvassa on upea päätösjuhla, mikä sisältää teatteria, muotinäytöksen ja tietysti paljon musiikkia. Iltaohjelmaan kuuluu myös herkullisen afrikkalaisen ruuan tarjoilu.</p>
<p>Lähde: Caisa</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/10/03/afrikkalaisia-aania-caisassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Palestiinan kulttuuriviikko Caisassa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/09/19/palestiinan-kulttuuriviikko-caisassa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/09/19/palestiinan-kulttuuriviikko-caisassa/#comments</comments>
		<pubDate>Sat, 19 Sep 2009 10:14:48 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Muu musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[Muualla (muut menot)]]></category>
		<category><![CDATA[Taide]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Alhanin]]></category>
		<category><![CDATA[Caisa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=1847</guid>
		<description><![CDATA[<p>Lokakuussa Caisan täyttää palestiinalainen kulttuuri, kun vietämme ensimmäistä kertaa Palestiinan kulttuuriviikkoa. Palestiinalainen kulttuuri on erityisesti tänä vuonna ajankohtainen, koska Jerusalem on vuonna 2009 arabialaisen kulttuurin pääkaupunki. Kulttuuriviikolla esitellään palestiinalaisen kulttuurin monet kasvot, sillä esillä on etenkin Jerusalemin historiasta kertovia näyttelyitä, luentoja, musiikkiesityksiä sekä ruokakulttuuria.</p>
<p>Kulttuuriviikko alkaa keskiviikkona 7.10. palestiinalaisen Alhanin-yhtyeen konsertilla. Hollannissa perustettu yhtye esittää Palestiinasta ja [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Lokakuussa Caisan täyttää palestiinalainen kulttuuri, kun vietämme ensimmäistä kertaa Palestiinan kulttuuriviikkoa. Palestiinalainen kulttuuri on erityisesti tänä vuonna ajankohtainen, koska Jerusalem on vuonna 2009 arabialaisen kulttuurin pääkaupunki. Kulttuuriviikolla esitellään palestiinalaisen kulttuurin monet kasvot, sillä esillä on etenkin Jerusalemin historiasta kertovia näyttelyitä, luentoja, musiikkiesityksiä sekä ruokakulttuuria.</p>
<p>Kulttuuriviikko alkaa keskiviikkona 7.10. palestiinalaisen Alhanin-yhtyeen konsertilla. Hollannissa perustettu yhtye esittää Palestiinasta ja intifadasta kertovia lauluja. Yhtyeen vetäjä Zaid kertoo: &#8220;Yksi musiikkimme tärkeimpiä päämääriä on palestiinalaisen kulttuurin ja identiteetin, kuten myös perinteisen arabialaisen musiikin, säilyminen. Musiikin osa tässä yhteydessä on sen käyttömahdollisuudet yhtenä viestinnän ilmaisukykyisimpänä muotona.&#8221;  Konsertissa nähdään myös debkah-kansantanssia.</p>
<p>Jerusalem on sivilisaation ja historian kehto. Kaupunki, jonka kohtalona oli toimia profeettojen, uskontojen ja muinaisten sivilisaatioiden kotina. Rauhan paikka, missä moskeijoiden minareetit ja kirkkojen kellot kaikuvat rinnakkain. Perjantaina on mahdollisuus kuulla tämän kiehtovan kaupungin historiasta, kun Kamal Aranki, palestiinalaisen siirtokuntayhdistyksen kulttuuriryhmän jäsen, luennoi Caisassa. Jerusalemin asema maailman uskontojen sydämenä on tuonut alueelle konflikteja, mutta sen sivilisaation kulttuurillisia arvoja sekä sen roolia yhteiselon, suvaitsevaisuuden ja vuoropuhelun sillanrakentajana ei voi kiistää. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.</p>
<p>Kulttuuriviikko päättyy upeaan palestiinalaiseen juhlaan lauantaina 10.10.  Juhlassa on harvinainen mahdollisuus maistaa palestiinalaisia ruokia ja makeisia. Vain 150 ensimmäistä mahtuu mukaan!</p>
<p>Huom! Vaatteita, tauluja sekä erilaisia tiedotteita esitellään koko viikon ajan aulassa.</p>
<p>Tapahtuman järjestävät Palestiinalainen Siirtokuntayhdistys yhteistyössä Caisan kanssa.</p>
<p>Lähde: Caisa</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/09/19/palestiinan-kulttuuriviikko-caisassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>António Zambujon fado soi Helsingin kulttuurikeskuksissa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/09/06/antonio-zambujon-fado-soi-helsingin-kulttuurikeskuksissa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/09/06/antonio-zambujon-fado-soi-helsingin-kulttuurikeskuksissa/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 06 Sep 2009 06:33:40 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Muu musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[António Zambujo]]></category>
		<category><![CDATA[Cais]]></category>
		<category><![CDATA[Caisa]]></category>
		<category><![CDATA[Kanneltalo]]></category>
		<category><![CDATA[Malmitalo]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=1732</guid>
		<description><![CDATA[<p>Kaihoisa fado kumpuilee läpi Helsingin, kun portugalilainen uuden polven
sielukas ja lahjakas fadotulkki António Zambujo vierailee Helsingissä
syys-lokakuun vaihteessa. Zambujon kaihomieltä eli saudadea tihkuva, usein
saavuttamatonta rakkautta tavoitteleva laulu koskettaa yli kulttuurirajojen.
António Zambujoa (laulu ja kitara) säestävät Suomessa Paulo Parreira
(portugalilainen kitara) ja Ricardo Cruz (kontrabasso).</p>
<p>António Zambujo varttui kuunnellen perinteistä portugalilaista mieslaulua, jota
kutsutaan nimellä cante alentejano, ja tästä musiikkiperinnöstä tuli [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kaihoisa fado kumpuilee läpi Helsingin, kun portugalilainen uuden polven<br />
sielukas ja lahjakas fadotulkki António Zambujo vierailee Helsingissä<br />
syys-lokakuun vaihteessa. Zambujon kaihomieltä eli saudadea tihkuva, usein<br />
saavuttamatonta rakkautta tavoitteleva laulu koskettaa yli kulttuurirajojen.<br />
António Zambujoa (laulu ja kitara) säestävät Suomessa Paulo Parreira<br />
(portugalilainen kitara) ja Ricardo Cruz (kontrabasso).</p>
<p>António Zambujo varttui kuunnellen perinteistä portugalilaista mieslaulua, jota<br />
kutsutaan nimellä cante alentejano, ja tästä musiikkiperinnöstä tuli suurin<br />
vaikuttaja hänen muusikon urallaan. Zambujo aloitti klarinettiopinnot noin<br />
kahdeksan vuoden iässä ja pian hän rakastui fadoon kuunnellessaan Amalia<br />
Rodriguesia, Alfredo Marceneiroa, Maria Teresa de Noronhaa ja João Ferreira<br />
Rosaa.<br />
Portugalissa Zambujo nousi parrasvaloihin tehtyään merkittävän roolin Amalia<br />
Rodriguesin elämään perustuvassa musikaalissa Amalia. Ammatillinen ura oli<br />
käynnistynyt jo aiemmin, kun Mário Pacheco, kuuluisa portugalilainen kitaristi<br />
ja säveltäjä kutsui Zambujon laulamaan omistamaansa Clube de Fado -ravintolaan<br />
Lissaboniin.</p>
<p>Vaikka António Zambujo pohjaa laulunsa cante alentejano -perinteeseen, on hän<br />
musiikissaan lähtenyt kohti universaalimpaa ilmaisua. Esimerkiksi uusimmassa<br />
tuotannossaan, kuten levyllä Outro Sentido (2007), Zambujo on ottanut mukaan<br />
elementtejä mm. brasilialaisesta ja bulgarialaisesta musiikista sekä jazzista.<br />
Vuonna 2004 Zambujo palkittiin Amalia Rodrigues  -säätiön palkinnolla parhaana<br />
miespuolisena fadolaulajana.</p>
<p>António Zambujo esiintyy Kanneltalolla 27.9, 2.10. Malmitalossa ja 3.10. Kulttuurikeskus Caisassa.</p>
<p>Lähde: Helsingin kulttuuritoimi</p>
<p><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/UjE_XvpsgKo&#038;hl=en&#038;fs=1&#038;"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/UjE_XvpsgKo&#038;hl=en&#038;fs=1&#038;" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/09/06/antonio-zambujon-fado-soi-helsingin-kulttuurikeskuksissa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Tutustu Meksikon kulttuuriin Caisassa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/08/23/tutustu-meksikon-kulttuuriin-caisassa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/08/23/tutustu-meksikon-kulttuuriin-caisassa/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 23 Aug 2009 07:23:18 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Leffat]]></category>
		<category><![CDATA[Muu musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[Muualla (muut menot)]]></category>
		<category><![CDATA[Caisa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=1640</guid>
		<description><![CDATA[<p>&#8212;pet rannat, kaktukset, suuret sombrerot, maissi, tacot, tequila, asteekit,
olmeekit, mayat, pinjata, Frida Kahlo, Diego Rivera ja Mariachi-soittajat.
Meksikolla on rikas kulttuuriperintö ja nyt siihen on mahdollisuus tutustua
Helsingissä!</p>
<p>Carramba!!! Syyskuussa Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa juhlitaan
järjestyksessään jo toista Meksikon kulttuuriviikkoa! Talo täyttyy värikkäistä
tapahtumista, elokuvista ja taideteoksista.</p>
<p>Meksikon kulttuuriviikolla kuullaan Malinalco-muusikkojen soittimia maanantaina
14.9 ja perjantaina 19.9. Muusikot eivät vain soita soittimiaan, vaan he [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>&#8212;pet rannat, kaktukset, suuret sombrerot, maissi, tacot, tequila, asteekit,<br />
olmeekit, mayat, pinjata, Frida Kahlo, Diego Rivera ja Mariachi-soittajat.<br />
Meksikolla on rikas kulttuuriperintö ja nyt siihen on mahdollisuus tutustua<br />
Helsingissä!</p>
<p>Carramba!!! Syyskuussa Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa juhlitaan<br />
järjestyksessään jo toista Meksikon kulttuuriviikkoa! Talo täyttyy värikkäistä<br />
tapahtumista, elokuvista ja taideteoksista.</p>
<p>Meksikon kulttuuriviikolla kuullaan Malinalco-muusikkojen soittimia maanantaina<br />
14.9 ja perjantaina 19.9. Muusikot eivät vain soita soittimiaan, vaan he myös<br />
kaivertavat ne tuottaakseen hypnoottisia trooppisten metsien ääniä. Voit<br />
osallistua myös meksikolaiseen kutomistyöpajaan kolmen päivän ajan ja nähdä<br />
meksikolaisia kansanpukuja perjantaina 18.9. Puvut vievät värikkäälle matkalle<br />
läpi Pueblan, Jaliscon, Oaxacan, Veracruhun, Tehuantepecin ja Yucatánin.<br />
Lauantaina 19.9. Transfigured Night -tanssiteatteri kertoo tarinan rakkaudesta,<br />
uskottomuudesta ja anteeksiannosta.</p>
<p>Viikon aikana on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua elokuvaohjaaja Luis<br />
Buñuelin viiteen meksikolaiseen elokuvaan. Lahjakas ohjaaja on pienellä<br />
budjetilla rakentanut melodraamojen nerokkaan taidemuodon.</p>
<p>10.9.-24.9. Caisan aulassa on esillä Malinalco-taiteilijoiden tekemiä<br />
malinart-käsitöitä. Asteekit perustivat Malinalcon ja rakensivat pyramidin<br />
yhdestä ainoasta kivestä. Tästä vanhasta ja taianomaisesta kaupungista<br />
matkustaa Suomeen taitavia artesaaneja, puunveistäjiä, kutojia ja muusikoita.<br />
Käytävägalleriassa on esillä Martha Velázquez Kellerin valokuvia ja galleriassa<br />
Emmanuel Legarretan maalauksia ja Rivelinon keramiikkaa. Näyttelyt ovat<br />
myyntinäyttelyitä, lukuun ottamatta Rivelinon keramiikkaa.</p>
<p>Kulttuuriviikolla kuullaan myös erään pohjoismaassa asuvan meksikolaisen<br />
kokemuksia siitä, millaista on muuttaa toiseen kulttuuriin ja ohjelmaa on myös<br />
lapsille Cri Cri -laulutyöpajassa.</p>
<p>Viikko on järjestetty yhteistyössä Meksikon suurlähetystön kanssa.</p>
<p>Lehdistökuvia saa Kulttuurikeskuksen pressipalvelimelta, osoitteesta<br />
http://pressi.kulttuuri.hel.fi Palvelimen käyttäjätunnus on &#8220;press&#8221; ja salasana<br />
&#8220;kulk2&#8243;, kuvat löytyvät kansioista &#8220;Caisa&#8221;.</p>
<p>II MEKSIKON KULTTUURIVIIKKO &#8211; OHJELMA</p>
<p>Ma 14.9. klo 16-18 Kansainvälinen naisten olohuone<br />
Illan pääpuhujana on meksikolainen kirjailija ja valokuvataiteilija Martha<br />
Velázquez Keller, joka asuu Tanskassa. Ilmoittautuminen: oge.eneh@hel.fi tai<br />
(09) 310 37508. Vapaa pääsy!</p>
<p>Ma 14.9. klo 16-17.30 Malinalco-muusikkojen asteekki-instrumenttien konsertti<br />
Kielet: nahuatl ja englanti. Vapaa pääsy!</p>
<p>15.9.-17.9. klo 16-17.30 Malinalco-artesaani Lidia Cavallosin kutomistyöpaja<br />
Työpaja kokoontuu kolmena perättäisenä iltana. Hinta: 20 € (sis. 3 kertaa).<br />
Tiedustelut ja ilmoittautumiset: mexican.embassy@welho.com. Kielet: englanti ja<br />
espanja.</p>
<p>To 17.9. klo 17-18.30 Cri Cri &#8211; lasten laulutyöpaja ja videoita<br />
(5-11-vuotiaille)<br />
Ilmoittautumiset: mexican.embassy@welho.com . Vapaa pääsy!</p>
<p>Pe 18.9 klo 16-17 María Estradan meksikolaisia kansanpukuja<br />
Kielet: englanti ja espanja. Vapaa pääsy!</p>
<p>La 19.9 klo 16-17.30 Malinalco-muusikkojen asteekki-instrumenttien konsertti<br />
Kielet: nahuatl ja englanti. Vapaa pääsy!</p>
<p>La 19.9. klo 19-20 Transfigured night &#8211; tanssiteatteria<br />
Kaksiosainen teos rakkaudesta, uskottomuudesta ja anteeksiannosta. Vapaa pääsy!</p>
<p>14.9.-18.9 Meksikolainen elokuvaviikko: Luis Buñuel Meksikossa<br />
Kieli: Espanja englanninkielisellä tekstityksellä. Kaikkiin elokuviin vapaa<br />
pääsy!</p>
<p>Ma 14.9. klo 18-20 Luis Buñuel: El Gran Calavera / The Great Madcap (1949)</p>
<p>Ti 15.9 klo 18-20 Luis Buñuel: Subida al Cielo / Mexican Bus Ride (1951)</p>
<p>Ke 16.9. klo 18-20 La Hija del Engano / The Daughter of Deceit (1951)</p>
<p>To 17.9. klo 18-20 La Ilusion Via en Tranvia / Illusion Travels by Streetcar<br />
(1953)</p>
<p>Pe 18.9. klo 18-20 Nazarín (1958)</p>
<p>Lähde:Caisa</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/08/23/tutustu-meksikon-kulttuuriin-caisassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Taiteiden yönä Caisassa</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/08/11/taiteiden-yona-caisassa/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/08/11/taiteiden-yona-caisassa/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 11 Aug 2009 11:43:46 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Muu musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[Muualla (muut menot)]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Caisa]]></category>
		<category><![CDATA[Grupo Kanye]]></category>
		<category><![CDATA[Luca Cannavo]]></category>
		<category><![CDATA[Suora lähetys]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=1574</guid>
		<description><![CDATA[<p>Taiteiden yönä 21.8., Helsingin täyttävät monenlaiset kulttuuritapahtumat, ja
myös Kansainvälinen Kulttuurikeskus Caisa tarjoaa alkuillasta viihdettä
kaupunkilaisille. Caisassa näemme Ourvision 2009 -laulukilpailun kärkikolmikon,
kun lavalle astuvat voittajakvartetti Lauluyhtye Suora lähetys,
kuubalaistaustainen Grupo Kanye -bändi ja italialainen Luca Cannavo. Suora
lähetys saa jokaisen tanssijalan vipattamaan, Grupo Kanye pistää lantion
liikkeelle ja Luca Cannavon koskettavat tulkinnat saavat aikaan kylmiä väreitä.</p>
<p>Lauluyhtye Suora lähetys on keväisen voittonsa [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Taiteiden yönä 21.8., Helsingin täyttävät monenlaiset kulttuuritapahtumat, ja<br />
myös Kansainvälinen Kulttuurikeskus Caisa tarjoaa alkuillasta viihdettä<br />
kaupunkilaisille. Caisassa näemme Ourvision 2009 -laulukilpailun kärkikolmikon,<br />
kun lavalle astuvat voittajakvartetti Lauluyhtye Suora lähetys,<br />
kuubalaistaustainen Grupo Kanye -bändi ja italialainen Luca Cannavo. Suora<br />
lähetys saa jokaisen tanssijalan vipattamaan, Grupo Kanye pistää lantion<br />
liikkeelle ja Luca Cannavon koskettavat tulkinnat saavat aikaan kylmiä väreitä.</p>
<p>Lauluyhtye Suora lähetys on keväisen voittonsa jälkeen ahertanut studiossa ja<br />
yhtyeeltä ilmestyykin syksyn aikana pari singleä. Suomalaista iskelmää esittävä<br />
Suora lähetys julkaisee alkuvuodesta 2010 tanssimusiikkia sisältävän<br />
pitkäsoiton ja yhtyeestä povataankin iskelmätaivaan uutta tähteä.</p>
<p>Luvassa on siis erilaisia musiikkityylejä, upeita esiintyjiä, tanssia ja<br />
keväällä pidetyn Grande Finalen tunnelmaa. Anna rytmin viedä, sillä yleisön<br />
osallistuminen on toivottavaa!</p>
<p>Lähde: Caisa</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/08/11/taiteiden-yona-caisassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Tuaregit saapuivat Helsinkiin</title>
		<link>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/05/10/tuaregit-saapuivat-helsinkiin/</link>
		<comments>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/05/10/tuaregit-saapuivat-helsinkiin/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 10 May 2009 06:22:32 +0000</pubDate>
		<dc:creator>matias</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lavalla (musiikki)]]></category>
		<category><![CDATA[Muu musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[Muualla (muut menot)]]></category>
		<category><![CDATA[Taide]]></category>
		<category><![CDATA[Caisa]]></category>
		<category><![CDATA[Terakaft]]></category>
		<category><![CDATA[Tuareg]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.stadissa.fi/blogi/?p=1122</guid>
		<description><![CDATA[<p>Afous-Afous ry ja Perennia ry järjestävät toukokuussa Kulttuurikeskus Caisassa Tuareg-kulttuuria esitteleviä tapahtumia joiden tekijät saapuvat Malista, Nigeristä ja Ranskasta. </p>
<p>Kolmeviikkoisen ”Kel Tamasheq”-tapahtumasarjan avaa ”Aber n Toumast / Identiteetin jäljet”- näyttely. Näyttely on avoinna yleisölle Caisan yläaulassa 6.5.-28.5.2009. Näyttelyn päätähtiä ovat Almoustapha Tambon akryyli- ja akvarellityöt ja Elhadji Koumaman perinteiset Tuareg-hopeakorut. Molemmmat taiteilijat ovat Agadezin alueelta pohjois-Nigeristä [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Afous-Afous ry ja Perennia ry järjestävät toukokuussa Kulttuurikeskus Caisassa Tuareg-kulttuuria esitteleviä tapahtumia joiden tekijät saapuvat Malista, Nigeristä ja Ranskasta. </p>
<p>Kolmeviikkoisen ”Kel Tamasheq”-tapahtumasarjan avaa ”Aber n Toumast / Identiteetin jäljet”- näyttely. Näyttely on avoinna yleisölle Caisan yläaulassa 6.5.-28.5.2009. Näyttelyn päätähtiä ovat Almoustapha Tambon akryyli- ja akvarellityöt ja Elhadji Koumaman perinteiset Tuareg-hopeakorut. Molemmmat taiteilijat ovat Agadezin alueelta pohjois-Nigeristä ja saapuvat Suomeen näyttelyn ajaksi. Näyttelyssä on esillä myös miniatyyriteltta Malista, perinteistä esineistöä ja valokuvia Elhadji Koumaman korupajalta Nigeristä. Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua Elhadji Koumaman avulla korujen valmistukseen ja perinteeseen.</p>
<p>Ohjelmassa on 12.5. ja 20.5. luentoja ja 20.5. Tuareg-ilta jossa voi nauttia akustisesta musiikista, tarinoista, Tuareg-teestä ja perinteisistä puvuista. Caisassa nähdään neljä elokuvaa kolmena toukokuun peräkkäisenä maanantaina alkaen 11.5. Jérémie Reichenbach, joka on ohjannut elokuvista kaksi, saapuu Caisaan 18.5. Ranskasta ja yleisö voi elokuvien jälkeen esittää ohjaajalle kysymyksiä.</p>
<p>13.5. Caisassa konsertoi Terakaft-yhtye Malista. Terakaft on tamasheqin kielinen sana karavaanille ja musiikki on samaa linjaa maailmalla tunnetumman Tinariwenin kanssa, mutta hieman ”juurevampaa”. Terakaft on myös yksi Maailma kylässä-festivaalin pääesiintyjistä, mutta jos haluaa todella nauttia Terakaftin sielusta kannattaa tulla Caisan intiimimpään ja myös pidempään konserttiin.</p>
<p>Sana ”tuareg” on alunperin arabiankielinen sana joka on otettu kättöön kaikkiin muihinkin kieliin kuvaamaan berberikansaa, joka asuttaa eteläisintä Saharaa. Tuaregit käyttävät itse itsestään nimitystä ”Kel Tamasheq”, joka tarkoittaa tamasheqia puhuvia ihmisiä.</p>
<p>Suurin osa tapahtumista on yleisölle ilmaisia. Tapahtumia on tuettu Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.</p>
<p>Lähde: Caisa</p>
<p><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/cI5dD3TwVnU&#038;hl=en&#038;fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/cI5dD3TwVnU&#038;hl=en&#038;fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.stadissa.fi/blogi/2009/05/10/tuaregit-saapuivat-helsinkiin/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

