Charles Chaplin oli [...]]]> Radion sinfoniaorkesteri johdattaa kuulijansa mykkäelokuvien aikaan, jolloin elokuvien tapahtumat etenivät näytöksissä paikalla olleen elävän orkesterin soittaman musiikin avulla. Finlandia-talon valkokankaalla nähdään perjantaina 23.1. ja lauantaina 24.1. Charlie Chaplinin tunnetuin elokuva Nykyaika (Modern Times, USA 1936). Elokuva kertoo tarinan tutusta Kulkurista, jonka yksitoikkoinen työ tehtaassa aiheuttaa miehelle hermoromahduksen. Radion sinfoniaorkesteria johtaa elokuvamusiikin uranuurtaja Carl Davis.

Charles Chaplin oli ottanut suuren riskin tekemällä Kaupungin valot (1931) mykkäelokuvana, jonka ääniraidalla oli vain musiikkia ja äänitehosteita. Kaupungin valoihin oli huipentunut Chaplinin “mahdottoman rakkauden trilogia”. Ankaralla 1930-luvulla chaplinilaista tunteilua alettiin arvostella, ja Charlie otti kritiikin huomioon. Uusi elokuva, joka sai nimekseen Nykyaika, heijastikin ajan todellisuutta. Sen aiheisiin kuuluivat liukuhihnatyö, nälkä, työttömyys ja poliisiväkivalta. Nykyaika ei kuitenkaan ole poliittinen elokuva eikä yhteiskunnallinen analyysi, mutta visiona koneiden aikakaudesta ja vieraantuneesta työstä se on kohonnut tunnuskuvan asemaan.

Chaplin teki Nykyajan vielä kerran uhkarohkeasti mykkäelokuvana. Kulkuri ei lausu elokuvassa ainoatakaan vuorosanaa; hän laulaa vain “Titina”-laulun. Musiikki sai sitäkin suuremman sijan. Tunteen mahti Nykyajassa liittyy oleellisesti musiikkiin, ja Nykyaikaan Chaplin loi kunnianhimoisimman musiikkinsa. Chaplin ei osannut nuotteja, mutta hänellä oli säveltämisen lahja. Hänen vahvuuksiaan olivat melodia ja harmonia ja kyky rytmittää musiikki toimintaan. Chaplin valmisteli Nykyajan musiikkia neljän ja puolen kuukauden ajan David Raksinin ja Edward Powellin auttaessa sovitustyössä.

Nykyajan musiikki viestittää itsenäisellä tavallaan sanomaa koneellisesta maailmasta. Musiikin tarkoitus ei ole toistaa sitä mitä jo näemme, vaan tuoda elokuvaan uusi ulottuvuus. 1930-luvun puolivälin äänitystekniikalla musiikista tuli kuitenkin kuuluviin vain pinta: rytmi, melodia, rakenne ja synkronisuus. Sinfoninen harmonia, syvyys ja vivahteikkuus eivät välittyneet ääniraidalta. RSO:n Nykyajan esityksissä on käytössä Timothy Brockin vuosina 1999–2000 restauroima partituuri ja stemmat.

Lähde: RSO

Radion sinfoniaorkesterin kevätkauden huippuihin kuuluu maaliskuussa West Coast Kokkola Operan kanssa yhteistyössä toteutettava Alban Bergin Lulu. 1900-luvun oopperataiteen merkittävimpiin teoksiin kuuluva Lulu on kuultu maassamme vain kerran aikaisemmin. Kevätkauden muita kohokohtia ovat mm. kolme kotimaista kantaesitystä sekä huippupianisti Emmanuel Axin vierailu toukokuussa.

Lulun tv-taltiointi YLE Teemalla

”Suomi ei ole sivistysvaltio niin kauan [...]]]> Magnus Lindbergin ensimmäinen kuoroteos saa kantaesityksensä toukokuussa

Radion sinfoniaorkesterin kevätkauden huippuihin kuuluu maaliskuussa West Coast Kokkola Operan kanssa yhteistyössä toteutettava Alban Bergin Lulu. 1900-luvun oopperataiteen merkittävimpiin teoksiin kuuluva Lulu on kuultu maassamme vain kerran aikaisemmin. Kevätkauden muita kohokohtia ovat mm. kolme kotimaista kantaesitystä sekä huippupianisti Emmanuel Axin vierailu toukokuussa.

Lulun tv-taltiointi YLE Teemalla

”Suomi ei ole sivistysvaltio niin kauan kuin nykyjengi ei saa kuulla elävänä esityksenä Alban Bergin Lulua”, sanoo RSO:n ylikapellimestari Sakari Oramo. Musiikin historian suurimpiin viettelijättäriin kuuluvan Lulun tarinan ohjaa Leea Klemola ja päärooleissa ovat Anu Komsi (Lulu), Hilary Summers (kreivitär Geschwitz) sekä Hannu Niemelä (tohtori Schön). Kaapelitehtaalla nähtävistä esityksistä koostetaan tv-taltiointi, joka esitetään huhtikuussa YLE Teemalla. Oopperan ensi-ilta 7.3. lähetetään suorana YLE Radio 1:ssä.

Kolme kotimaista kantaesitystä

RSO kantaesittää kevätkaudella kolme Yleisradion tilaamaa teosta. Tammikuussa kuullaan nuoren polven säveltäjiin kuuluvan Paavo Korpijaakon orkesteriteos Amuse-bouche. Kansainvälisesti tunnetuimpiin säveltäjiimme lukeutuva Magnus Lindberg on puolestaan valinnut ensimmäistä kertaa teoksensa instrumentiksi kuoron. Kantaesityskonsertti 20.5. televisioidaan suorana YLE Teemalla. Kauden päätöskonsertissa kuullaan ensi kertaa Kirmo Lintisen pianokonsertto, jonka solistiosuuden tulkitsee orkesterin oma pianisti Jouko Laivuori.

Jukka-Pekka Saraste johtaa helmikuussa kaksi suurta orkesteriteosta – Edgar Varèsen Amerikka-inspiraatiosta kertovan Amériques’in ja Bartókin ainoaksi jääneen oopperan Ritari Siniparran linna. Ritarina laulaa Bartókin maanmies Peter Fried ja Judith-vaimon roolin tulkitsee ruotsalainen mezzosopraano Charlotte Hellekant.

Tammikuussa RSO vie yleisönsä jälleen mykkäelokuviin. Vuorossa on Chaplinin tunnetuin elokuva Nykyaika, johon hän itse sävelsi musiikin. RSO:ta johtaa arvostettu elokuvamusiikin uranuurtaja Carl Davis.

Pianon mestari Emmanuel Ax soittaa Mozartia

Maailman merkittävimpiä konserttilavoja kiertävä pianisti Emmanuel Ax vierailee RSO:n solistina toukokuussa ja tulkitsee Mozartin pianonkonserton nro 25. Muita kevätkauden huippunimiä ovat viulutaiteen kansainvälistä kärkeä edustavat Janine Jansen ja Leila Josefowicz. Kotimaisista eturivin nimistä RSO:n kanssa nähdään mm. Britteniä laulava tenori Topi Lehtipuu.

Huhtikuussa järjestetään jälleen Radion sinfoniaorkesterin Nuorten solistien konsertti, johon solistit valitaan koesoiton perusteella. Tämän jo 1950-luvulla luodun instituution kautta suuren yleisön tietoisuuteen ovat näin nousseet mm. Paavo Berglund, Esa-Pekka Salonen, Olli Mustonen, Jaakko Kuusisto, Anu Komsi ja Réka Szilvay.

Lähde: Rso