IHME-puheohjelma

IHME-päivien juontaja on Sonya Lindfors.

Kuva/photo: Heidi Strengell

Sonya Lindfors (s. 1985) on Helsingissä asuva koreografi (tanssitaiteen maisteri), tanssija ja ohjaaja. Hän on työskennellyt suomalaisen tanssin parissa vuodesta 2001. Hänellä on laaja työkokemus musikaaleista katutanssiin ja mainoksiin, tällä hetkellä hän keskittyy erityisesti nykytanssiin. Lindfors on myös UrbanApan – urbaanin taidefestivaalin (www.urbanapa.fi) perustaja ja taiteellinen johtaja. UrbanApa työllistää nuoria taiteilijoita luoden alustan uudentyyppisille taiteellisille kohtaamisille.

Taiteilija kuraattorina

Perjantaina 27.3. klo 10-15, Vanha ylioppilastalo, Musiikkisali

Dirk Snauwaert on yksi WIELS-taidekeskuksen perustajista ja keskuksen johtaja. Hän on toiminut kuraattorina mm. seuraavissa taidekeskuksissa: Villeurbanne, Kunstverein München ja Bozar (Bryssel). Hän luennoi säännöllisesti kuvataiteesta ja hänen kirjoituksiaan on julkaistu runsaasti aiheesta. WIELS-taidekeskuksessa hän on kuratoinut mm. seuraavia taiteilijoita: Van Kerckhoven, Serralongue, Tuymans, Wekua, Alÿs, Claerbout, Augustijnen, Trockel, Tuerlinkx, Swennen, Geys & Monir ja Torfs. Hänen kuratoimiensa näyttelyjen joukkoon kuuluvat esim. Expats-Clandestins (2007), Rehabilitation (2010) ja Residue (co Agata Jastrzabek) WIELSissä, Idiolect Bruggessa (2010), Growth and Form Lhoistille Brysselissä, Jef Geysin installaatio Belgian paviljongissa ja Atopolis Monsissa (2015).

Kuva/photo: Anne Hämäläinen

Mika Taanila (s. 1965) on helsinkiläinen elokuvantekijä / kuvataiteilija. Hänen teoksensa sijoittuvat dokumenttielokuvan, avantgarden ja videotaiteen välimaastoon. Hänen teoksiaan on esitetty lukuisilla kansainvälisillä foorumeilla, niin näyttelyissä kuin elokuvateattereissa. Taanila oli Avanto-festivaalin elokuvaohjelmiston kuraattori 2000–2008. Vuonna 2014 hän kuratoi laajan 10 näytöksen sarjan käsitteellisiä ”film without film” -elokuvia Oberhausenin lyhytelokuvafestivaalin 60. juhlavuoden ohjelmistoon.

Kuva/photo: Nina Merikallio

Jenna Sutela (s. 1983) on kirjoittaja, taiteilija ja kuraattori, jonka työtä leimaa kiinnostus kehon ja rakennetun ympäristön sekä kulttuurin ja teknologian väliseen suhteeseen. Hänen projektinsa pohjautuvat yleensä tekstiin, joka saa tilallisen hahmon esityksissä tai audiovisuaalisissa installaatioissa. Sutelan teoksia on nähty muun muassa Kiasma-teatterissa sekä South London Galleryssa. Hän kirjoittaa lisäksi useisiin kansainvälisiin julkaisuihin.

Kuva: Monika Nyström

Matts Leiderstam (s. 1956 Göteborg) asuu Tukholmassa. Hän on kuvataiteen tohtori, Malmön Taideakatemia 2006 ja opiskeli maalausta Valand Academyssa Göteborgissa 1984-1989. Leiderstam toimii kuvataiteen professorina Malmön Taideakatemiassa. Leiderstamin viimeisimmät yksityisnäyttelyt on nähty mm. seuraavissa paikoissa: Wilfried Lentz, Rotterdam (2014), Andrehn-Schiptjenko, Stockholm (2013), Kuntsi Museum of Modern Art, Vaasa (2011), Turku Art Museum, Turku, Kunsthalle Düsseldorf, Grazer Kunstverien, Graz (2010), Salon MoCAB – Museum of Contemporary Art, Belgrade (2008), Badischer Kunstverein, Karlsruhe (2007), Kunstmuseum Liechtenstein, Vaduz (2006), Magasin 3 Stockholm Konsthall (2005). Hänen tuotannostaan on tehty myös useita julkaisuja. www.mattsleiderstam.com

Roger M Buergel Vuonna 1962 syntynyt Roger M. Buergel on Johann Jacobs -museon johtaja. Zürichissä sijaitsevan kokeellisen keskuksen tutkimukset ja näyttelyt analysoivat globaaleja kauppareittejä ja niiden kulttuurista ylijäämää. Yhteistyössä eri puolilla maailmaa toimivien taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa Buergel pyrkii mm. systematisoimaan ja laajentamaan poikkikulttuurista poetiikkaa.  Tämä päämäärä oli lähtökohtana myös documenta 12 – näyttelylle (2007), jonka taiteellisena johtajana hän toimi. 

Jeremy Deller, lue taiteilijaesittely täältä >

Jyrki Siukonen on kuvataiteilija ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan käsitetaiteilijana ja niukkaeleisten installaatioiden tekijänä. Siukonen on julkaisuut lukuisia teoksia ja artikkeleita kulttuurihistorian eri alueilta, mm. 1700-luvun filosofiasta (Leibniz, Swedenborg, Welin), lappilaisesta taiteesta (Palsa), venäläisestä avantgardesta (Tatlin, Rodtšenko, Šklovski) ja kirjoittanut kirjan työkalujen filosofiasta Vasara ja hiljaisuus. Siukonen työskentelee vapaana taiteilijana ja tutkijana, mutta on aiemmin toiminut lehtorina, tutkijana ja professorina Lapin yliopistossa ja Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Laajan taiteellisen työnsä ohella Siukonen on kuratoinut useita näyttelyitä.

Meidän IHME

Perjantaina 27.3. klo 15.30-16.30, Vanha ylioppilastalo, Musiikkisali

Kuva/photo: Pekka Nikrus

Marja Rastas, TaM, kuvataideopettaja, työskentelee taidepedagogiikan lehtorina Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksella. Hän on kiinnostunut ihmisten välisten kohtaamisten ja kommunikaation mahdollisuuksista taidekasvatuksessa ja nykytaiteessa. Hän on ohjannut ja koordinoinut IHME-festivaalin kouluprojekteja Aalto-yliopistossa vuodesta 2011 lähtien. Marja Rastas juontaa Meidän IHME-tilaisuuden.

Kirjavartit

Perjantaina 27.3. klo 15.30-16.30, Vanha ylioppilastalo, Café Vanha

Café Vanhan kirjavartit esittelevät artistin elämää ja taidetta julkisessa tilassa. Tule kuulemaan kirjoittajia kupposen äärelle! Mukana teos Sielut veljet, Vesa Sirén & Juha Metso, FT Altti Kuusamo ja Machineries of Public Art, FT Hanna Johansson ja Nature in Nordic Contemporary Art: From the Environment to a Common Shared World sekä FT Maria Hirvi-Ijäs ja Out of Time, Out of Place, Public Art (Now). Kirjavarttien juontaja on FT Saara Hacklin.

Oikeusjuttu

Perjantaina 27.3. klo 18-20, Vanha ylioppilastalo, Musiikkisali

Tuomarina filosofi Tuomas Nevanlinna. Syyttäjä, puolustaja ja asiantuntijatodistajat julkistetaan myöhemmin.

Kuva/photo: Kai Widell

IHMEen avoin debatti

Sunnuntaina 29.3. klo 13-14, Vanha ylioppilastalo, Musiikkisali

Maria Pettersson juontaa IHMEen avoin -debatin. Pettersson on 30-vuotias helsinkiläinen toimittaja. Hän on päätoimittanut Ylioppilaslehteä ja City-lehteä, työskennellyt toimittajana Helsingin Sanomissa, toimittanut nimikko-ohjelmaa Yle Puheella sekä toiminut kommentaattorina muun muassa Pressiklubissa ja Ylen aamu-tv:n Jälkiviisaissa. Pettersson harrastaa roolipelejä ja pieniä slaavilaisia kieliä.

FAT on taide- ja elämäntapalehti. FAT Finnish Art Today’ssa keskitytään Suomen tämän hetken parhaaseen taiteeseen ja taiteilijoihin – taiteeseen, jota et ole ennen nähnyt. FATista keskustelemassa Laura Köönikkä.
www.fat.fi

Image on Suomen paras aikakauslehti. Joka kuukausi lehti tarttuu tärkeimpiin puheenaiheisiin, kiinnostavimpiin ihmisiin ja yllättävimpiin ideoihin. Image luo ilmiöitä: kun jokin on Imagessa, se on jo siksi kiinnostavaa. Debattiin osallistuu päätoimittaja Heikki Valkama.
www.image.fi

Mustarinda on kriittinen kulttuurilehti, joka tarkastelee yhteiskunnan tilaa ja muutosta taiteellis-tieteellisistä näkökulmista. Se ilmestyy kerran vuodessa suomeksi ja englanniksi. Vuoden 2015 numero käsittelee kulttuurien ja tuotantojärjestelmien jälkifossiilista jälleenrakennusta. Mustarindaa edustaa yhteisön perustajajäsen, taiteilija Antti Majava.
www.mustarinda.fi

Mustekala on riippumaton, ei-kaupallinen, poikkitieteellinen ja -taiteellinen verkkolehti. Mustekala pyrkii täyttämään pintaa syvemmälle menevän keskustelun puutteen eri taiteen aloilla sekä vastustamaan useissa valtamedioissa tapahtuvaa kritiikin alasajoa. Mustekala toimii kulttuurikeskustelun herättäjänä ja edelläkävijänä. Sen sivuilla voi tuoda esiin vaihtoehtoisia, myös keskenään erilaisia näkökulmia, taustoja ja perusteluja. Mustekala on ilmestynyt vuodesta 2003 ja sitä julkaisee Kulttuuriyhdistys Mustekala ry. Kaikki Mustekalan sivuilla olevat artikkelit on kirjoitettu ja toimitettu erityisesti tätä nettilehteä varten. Kirjoittajina ovat eri taiteenalojen asiantuntijat, taiteilijat sekä taideaineiden opiskelijat. Mustekala palkittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteen valtionpalkinnolla 2014. Keskustelussa mukana päätoimittaja Sini Mononen.
www.mustekala.info

niin&näin vuonna 1994 perustettu niin & näin on yhteiskuntakriittinen debattifoorumi, taidekylläinen kulttuurimakasiini ja monialainen asiantuntija-areena. Vapaaehtoisvoimin toimitettu aikakauslehti yhdistää filosofisen näkemyksen monitieteisiin tarkastelutapoihin ja tiukkaan ajankohtaisuuteen. Muhkeista teemanumeroistaan ja vierailevista taiteilijoistaan tunnettu laatujulkaisu ilmestyy neljästi vuodessa. Verkkosivut juttuarkistoineen päivystävät osoitteessa: www.netn.fi Debattiin osallistuu päätoimittaja Jaakko Belt.

Raw View on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä, 160-sivuinen laadukas valokuvalehti. Kirjamainen julkaisu nostaa esille valokuvaajien kansainväliset huippunimet, nousevat kyvyt ja mielenkiintoisimmat projektit. Raw View on kokonainen elämys paperin tuntua myöten. 160 sivua kolmelle eri paperille painettuna. Sisällön lisäksi paperi ja taitto ovat parasta laatua. Lehden visuaalisesta ilmeestä vastaa arvostettu hollantilainen graafikko Teun van der Heijden. Raw View -lehteä edustaa päätoimittaja Hannamari Shakiya.
www.rawview.org

Rumba on vuodesta 1983 asti toiminut popin ja rockin ajankohtaislehti. Rumba ilmestyi aluksi kahden viikon välein, ja sai maineen Suomen vastineena NME:lle – mihin vaikutti varmasti myös lehden kiinnostus indiemusiikkiin. Tuolloin sillä oli tärkeä tehtävä uutisoida alan tapahtumista. 2010-luvulla Rumbasta tuli kuukausittain ilmestyvä aikakausilehti, joka pureutuu pop-kulttuurin tekijöihin ja ilmiöihin pintaa syvemmältä. Sen verkkosivu tuottaa nopeammalla tempolla nopeammin pureskeltavaa ja kevyempää sisältöä. Vuonna 2015 printti-Rumba ilmestyy viisi kertaa vuodessa entistä laajempana ja keskittyen entistä hitaampaan journalismiin. Mukana keskustelussa päätoimittaja Teemu Fiilin.
www.rumba.fi

IHME-teoksen tulkinnat x 6

Sunnuntaina 29.3. klo 15-16, Vanha ylioppilastalo, Juhlasali

Kuva/photo: Petri Summanen / Taideyliopiston Kuvataideakatemia

Taidehistorioitsija Riikka Stewenin tutkimusaiheita ovat muun muassa subjektin teoria, katseen ja muistin historia sekä erityisesti nykytaide. Tutkimus- ja kirjoitustyön ohella hän on toiminut kääntäjänä sekä koonnut näyttelyitä. Tällä hetkellä hän toimii Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa taidehistorian ja -teorian professorina sekä vastaa yleisen opetuksen keskuksen toiminnasta. Taideyliopistossa hän on mukana mm. kirjoittamiskoulutuksen ohjausryhmässä sekä professorineuvostossa puheenjohtajana. Hän ohjaa myös väitöskirjan tekijöitä Helsingin yliopistossa.

Kuva/photo: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Turo-Kimmo Lehtonen on sosiologian professori Tampereen yliopistossa. Suomalaiselle yleisölle tunnetuimpia ovat hänen teoksensa Rahan vallassa (Tutkijaliitto 1999) ja Aineellinen yhteisö (Tutkijaliitto 2008). Lehtosen tutkimuksia yhdistävä peruskysymys on ollut se, minkälaiset välitykset muokkaavat ihmisten yhdessä olemisen mahdollisuuksia. Keskeisinä välityksinä hän on tutkinut muun muassa rahataloutta ja kulutuskäytäntöjä, materiaalisuuden asemaa nykyelämänmuodossa sekä viime aikoina vakuutusta hyvinvoinnin tuottamisen ja riskien hallitsemisen teknologiana. Empiirisen tutkimuksen rinnalla Lehtosen kirjoituksia leimaa kiinnostus yhteiskuntafilosofiaan. 

Kaj Kalin, muotoilun asiantuntija

Kuva/Photo by Curt Richter

FT Christopher TenWolde on amerikkalainen arkeologi, joka on opiskellut Cornellin ja Ateenan yliopistoissa ja toimii opettajana Helsingissä. Tutkimus- ja opetustyössään hän on keskittynyt kehittämään arkeologian aktiivista suhdetta kaupunkikulttuuriin. TenWolden projekteihin Helsingissä kuuluvat ”Human Spaces” -opetussuunnitelma Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa yhteistyössä ympäristötaiteen ohjelman kanssa sekä kumppanuushanke Catholic University’n ”Spirit of Place” -arkkitehtuuriohjelman kanssa heidän ”Kalevalakehto”-projektinsa aikana Seurasaaressa.

Muut osallistujat julkistetaan myöhemmin.

Taiteilijan ääni

Sunnuntaina 29.3. klo 16.00-17.30, Vanha ylioppilastalo, Juhlasali

Jeremy Deller, lue taiteilijaesittely täältä >

Ralph Rugoff at Martin Creed What’s the point of it, Hayward Gallery, 2014. Artworks copyright Martin Creed. Photo: Mark Atkins

Ralph Rugoff on toiminut Hayward Galleryn johtajana Lontoossa vuodesta 2006. Hän on ollut järjestämässä lukuisia näyttelyitä yli 25 vuoden ajan. Hän on myös kirjoittanut laajasti nykytaiteesta, taiteilijoista sekä avustanut alan aikakauslehtiä. Hayward Galleryn johtajana hän on järjestänyt muun muassa seuraavat näyttelyt: The Painting of Modern Life (2007); Psycho Buildings (2008); Ed Ruscha: Fifty Years of Painting (2009); Jeremy Deller: Joy In People (2012); Invisible (2012); and The Human Factor: The Figure in Contemporary Sculpture (2014). Ralph toimi kuraattori-neuvonantajana Sydney Biennale’ssa 2002 ja Turin Triennale’ssa 2005. Vuonna 2005 hänet palkittiin Katherine Ordway –palkinnolla ansioistaan taiteen kuratoinnin ja taidekritiikin aloilla. Rugoff on kutsuttu Lyonin Biennale’n 2015 kuraattoriksi.

IHME-maraton

Sunnuntaina 29.3. klo 18.00-20.00, Vanha ylioppilastalo, Juhlasali

Mikko Kuorinki (s. Rovaniemi, 1977) on opiskellut valokuvausta ja kuvataidetta Turun Taideakatemiassa (2004) ja Taideteollisesta Korkeakoulussa (2008). Hänen teoksiaan on ollut esillä muun muassa Frankfurt Kunstvereinissä, CAC:ssa (Vilna), Malmö Kunsthallessa ja Kiasmassa. Yhdessä Diego Brunon kanssa hän pyörittää Ruleria: näyttelyiden, tapahtumien ja julkaisujen muodossa operoivaa toimistoa. Yhteistyöhön perustuva Ruler pyrkii luomaan uusia tapoja tuottaa ja vastaanottaa taidetta ilman omaa, pysyvää toimitilaa. Jokainen Ruler -projekti etsii itselleen ominaislaatuaan vastaavan sijainnin ja kontekstin.
rulerspace.com

Kuva/photo: Katja Lösönen

Johanna Sinisalo on tamperelainen vuonna 1958 syntynyt kirjailija. Hän on julkaissut kuusi romaania aikuisille ja yhden lapsille sekä kaksi lyhytproosakokoelmaa. Esikoisteos Ennen päivänlaskua ei voi sai vuonna 2000 Finlandia-palkinnon. Johanna Sinisalon teosten teemoja ovat mm. luonnon ja kulttuurin suhde sekä valtarakennelmat. Yhteiskunnallisia aiheitaan hän käsittelee usein hyödyntämällä esim. mytologiaa ja vaihtoehtohistoriaa. Sinisalon teoksia on käännetty 20 kielelle. Hän työskentelee myös televisio-, elokuva- ja sarjakuvakäsikirjoittajana sekä käsikirjoituskonsulttina. Sinisalo suunnitteli vuonna 2011 Tampereen taidemuseon 80-vuotisjuhlanäyttelyn Onko totta? 

Veli Granö (s. 1960) on kansainvälisesti tunnetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia nykytaiteilijoita, jonka ilmaisukeinoja ovat valokuva, installaatio ja elokuva. Granö on useissa teoksissaan käsitellyt vaihtoehtoisten todellisuuksien teemaa. Hänen teostensa vetovoima ja arvo on siinä eleettömässä, mutta kunnioittavassa tavassa, jolla hän lähestyy kohteitaan. Granö rakentaa teoksensa yhteistyössä kuvattavien kanssa ja seuraa näiden elämää useiden vuosienkin ajan. Asettamalla itsensä alttiiksi Granön teosten päähenkilöt ottavat riskin tulla torjutuiksi ja väärinymmärretyiksi. Samalla he ovat kuitenkin aktiivisia toimijoita, joilla on Granön teosten avulla mahdollisuus rakentaa ja vahvistaa omaa identiteettiään sekä tulla kuulluiksi asioissa, jotka ovat heille tärkeitä. Granö on taiteilijatyönsä ohessa keskeinen suomalaisen ITE-taiteen esilletuoja. Hän toimi Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina näyttelylle ”Ihmisyyden taito” 2008. 

Kuva/photo: Sampo Linkoneva

Tarja Väätänen (s.1967) valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta lavastustaiteen maisteriksi vuonna 1994. Hän on tehnyt pitkään työtä lavastajan perinteisillä työmailla elokuvan, television, teatterin, ooperan ja animaatioiden parissa. Samalla hän on halunnut kokeilla lavastajan osaamisen soveltamista myös näyttelysuunnitteluun. Kantavana ajatuksena on ollut tutkia, miten pitkälle visuaalisuuden ja sisällön suhdetta voidaan viedä näyttely-ympäristöissä – riippumatta siitä, onko näyttely kulttuurihistoriallisessa museossa, taidemuseossa, tiedekeskuksessa tai eläintarhassa. Tällä hetkellä Väätänen työskentelee Mäntän Serlachius-museoissa lavastajana.

Kuva/photo: Anna Huovinen

Maaria Wirkkala on taiteilija, jonka käsissä eri materiaalit ja tilat muuttuvat toisiksi. Hänen puuttumisensa paikkaan voi olla maksimaalista, kuten ympäristöteoksessa Intervals Niigatassa Japanissa; 876 tuulilasia muodostivat suuren järven tai minimaalista kuten TRA näyttelyssä Venetsiassa; melkein huomaamattomat lasiset tikkaat Palazzo Fortunyn ikkunaa vasten. ”Kun minulta tilaa, ei koskaan tiedä mitä saa”, taiteilija itse sanoo. Hänen viimeisin näyttelynsä Avopaikka – Carte Blanche Helsingin Taidemuseossa, viime toukokuussa, käsitteli maailman epävarmuutta urheilua metaforana käyttäen. 

Kuva/photo: Heikki Vesterinen

Minna Joenniemi on kulttuuritoimittaja YLE:ssä, jossa hän on kehittänyt useita ohjelmakonsepteja, kuten runo- taide- ja taloraadit sekä Suojele minua. Joenniemi sai kutsun kuratoida viime kesän Mäntän kuvataideviikot. Hän ei ollut ennen kuratoinut taidenäyttelyä. Joenniemi käytti työvälineenään runoa. Näyttelyn nimeksi tuli Hetkinen. Kuvataideviikot levittäytyi näyttelytilastaan Pekilolta myös kaupungille, lähivesistöön, nettiin, mänttäläisten koteihin ja kahden muun kaupungin torille. Monitaiteisen näyttelyn runsaaseen oheisohjelmaan kuului mm. runoutta, animaatiota ja teatteriesitys.

Kuva/photo: Juuso Noronkoski

SIC-galleria: Timo Vaittinen ja Laura Wesamaa
SIC on toukokuussa 2012 avattu nykytaiteen näyttelytila ja seitsemän kuvataiteilijan yhteistyöhanke, jonka taustalla on voittoa tavoittelematon yhdistys Musta Saukko ry. Toimimalla taiteilijalähtöisten ja kaupallisten gallerioiden välimaastossa vaihtoehtona asemansa vakiinnuttaneille taideinstituutioille SICin tavoitteena on kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja ja rohkaista keskusteluun taiteen muodosta, sisällöstä sekä kuvataiteen esillepanon konventioista. Ryhmän taiteilijajäsenet ovat Olli Keränen, Kalle Leino, Maija Luutonen, Konsta Ojala, Sauli Sirviö, Timo Vaittinen ja Laura Wesamaa.

Kuva/photo: Like/Anna Savatierra

Riikka Ala-Harja (s.1967) on kirjoittanut näytelmien, kuunnelmien ja sarjakuvien lisäksi kuusi romaania sekä yhden novellikokoelman. Ala-Harja on työskennellyt myös kuvataiteen parissa vetämällä mm. Alagalleriaa Helsingissä. Viimeisin hänen työnsä tällä saralla on Serlachiuksen taidemuseon Malli ja hullu kuvailija -näyttelyn maalatut seinätekstit, joissa taulujen mallit pääsevät ääneen. Riikka Ala-Harja on kirjoittanut tekstejä mm. Elina Brotheruksen, Anne Hämäläisen ja Esko Männikön teosten rinnalle. Hän kirjoitti tekstit yhdessä Anne Hämäläisen kanssa julkaistuun Off Season -teokseen (2009) sekä Elina Brotheruksen kirjaan 12 ans après (2015).

Kuva/photo: Ilmo-Pekka Klein

Mika Elo toimii taiteellisen tutkimuksen professorina Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Hänen kuratoimiaan näyttelyitä ovat mm. Helsinki Photography Festival 2005 (yhdessä Brett Rogersin kanssa) ja vuoden 2013 Venetsian taidebiennaalin Suomen näyttely Falling Trees (yhdessä Marko Karon ja Harri Laakson kanssa).

Anna Kortelainen (s. 1968) on helsinkiläinen kirjailija, fil. toht. ja taidehistorioitsija. Aikanaan yliopistossa hän ei opiskellut museologiaa, koska sen tenttikirjat olivat liian tylsän näköisiä ja vailla kuvitusta. Sen sijaan hän on pikkutytöstä asti rakastanut kaikenlaisia museoita mykistävistä monumenteista nuhruisiin pitäjänmuseoihin. Ensimmäisen näyttelynsä hän suunnitteli 1990-luvun alussa, kaksi uusinta on paraikaa tekeillä. Mielenkiintoisimmat näyttelyt ovat hänen mielestään dramatisoituja todistajia, fiktiivisiä artefakteja, joissa jokainen objekti on kertoja, tosi, perusteltu ja väkevä.

http://www.ihmefestival.fi/ohjelma/puheohjelma/puhujat/