S\u00e4rest\u00f6niemi tunnettiin omaleimaisesta taiteestaan, jossa Lappi ja sen luonto nostettiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4osaan rohkeiden v\u00e4rien ja ekspressiivisen tyylin kautta.
Reidar S\u00e4rest\u00f6niemen t\u00f6iss\u00e4 tutuksi ovat tulleet niin kirkkaan punaisena hehkuva Lapin aurinko, talvisen auringon kajossa kimaltelevat huurrekoivikot, kuin lukuisat inhimillisi\u00e4 piirteit\u00e4 saaneet el\u00e4inhahmot. H\u00e4nen uniikilla tekniikalla maalatut Lapin luonnon yksityiskohdat kasvattivat kiinnostusta taiteilijaa kohtaan uran alkumetreilt\u00e4 alkaen.<\/p>\n
Aikansa julkisuuden hahmoa sek\u00e4 arvostettiin, ett\u00e4 ihmeteltiin. Tuon ajan taidepiirit Etel\u00e4-Suomessa eiv\u00e4t suhtautuneet suopeasti taiteilijaan, jonka teokset myiv\u00e4t hyvin jo ensimm\u00e4isist\u00e4 Helsingiss\u00e4 pidetyist\u00e4 gallerian\u00e4yttelyist\u00e4 l\u00e4htien. S\u00e4rest\u00f6 saikin useita lis\u00e4nimi\u00e4, kuten ”Pohjolan Picasso\u201d, ”shamaani\u201d ja ”maahinen\u201d.<\/p>\n
Luonnon tallentaja ja tulkitsija tiett\u00f6m\u00e4n taipaleen takaa\u00a0<\/h3>\n
Reidar syntyi vuonna 1925 isois\u00e4ns\u00e4 tilalla Kittil\u00e4n Kaukosessa. Kittil\u00e4n Kaukosen kyl\u00e4st\u00e4, keskelt\u00e4 Lapin er\u00e4maata, jossa h\u00e4n vietti lapsuutensa luonnon ja el\u00e4inten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4. H\u00e4n oli nuorin seitsenlapsisesta perheest\u00e4. Koska isommat sisarukset olivat kiireisi\u00e4 tilan t\u00f6iss\u00e4, kertoi h\u00e4n viett\u00e4neens\u00e4 aikaa eniten luonto ja el\u00e4imet yst\u00e4vin\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n
Maalaamiseen Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi sai opetusta ensin taiteilija Aale Hakavan yksityisoppilaana ja sitten Suomen Taideakatemiassa Helsingiss\u00e4. Taideopinnot jatkuivat <\/span>viel\u00e4 Leningradin Ilja Repin -instituutissa. <\/span>H\u00e4n kehitti 1960-luvulla oman ainutlaatuisen tekniikkansa, jossa h\u00e4n ennakkoluulottomasti yhdisteli \u00f6ljyv\u00e4ri\u00e4 ja temperaa ja moninaisia kokeellisia tapoja tavoitellessaan luonnon elementtej\u00e4. H\u00e4n maalasi paljon palettiveist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en muodostaen monikerroksisia v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 pintoja. S\u00e4rest\u00f6niemi ammensi inspiraationsa Lapin luonnosta ja sen voimakkaista kontrasteista. ”Reidar kertoi varastoivansa v\u00e4rej\u00e4 sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 kotiseutunsa luonnossa kulkiessaan.”, kertoo S\u00e4rest\u00f6niemi-museon johtaja, Anne Koskamo<\/strong>.<\/p>\n Vuoden 1964 sanomalehden n\u00e4yttelyosiossa Tuuli Reijonen kuvailee S\u00e4rest\u00f6niemen tekniikkaa ihailevaan s\u00e4vyyn:<\/p>\n \u00a0”h\u00e4nen lyyrisyytens\u00e4 on vahvoin r\u00f6nsyin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kiinni, h\u00e4n imee luonnosta voimansa. Lappi on h\u00e4nen maaper\u00e4ns\u00e4 ja ilma, jota h\u00e4n hengitt\u00e4\u00e4. Niinp\u00e4 aito Lappi on imeytynyt h\u00e4nen siveltimeens\u00e4kin, turistimaisuus on h\u00e4nest\u00e4 kaukana. T\u00f6iss\u00e4 on mystiikkaa, mutta sekin on tervett\u00e4 ja elinvoimaista. H\u00e4n siirt\u00e4\u00e4 vaikutelmansa kankaisiin erikoislaatuisen tekniikkansa avulla. Maalaustapa on pilkuttamista, spontalismia. V\u00e4rit ovat luomassa muotoja. Muodot liikkuvat nonfiguratiivisen ja figuratiivisen rajamailla. El\u00e4inten hahmot sulautuvat py\u00f6rrem\u00e4isin\u00e4 liikkein\u00e4 maastoonsa, punaisesta maasta nousee suopursujen vy\u00f6hyke, mustansininen kuutamo on t\u00e4ynn\u00e4 salaper\u00e4ist\u00e4 valoa, tunturien et\u00e4iset huiput hehkuvat aamuvalossa ruusunpunaisina, keltasilm\u00e4inen dramaattinen ilves on niin el\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 miltei kuulee sen s\u00e4hin\u00e4n, punahehkuinen maa ja talojen lumikatteiset katot kertovat l\u00e4hestyv\u00e4st\u00e4 talvesta. Vain muutamia vetoja yli ja putous tunnelmoimiseen olisi vaarana, nyt pysyt\u00e4\u00e4n onneksi rajan oikealla puolella.”\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n S\u00e4rest\u00f6niemi oli aikansa edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 monessakin mieless\u00e4. S\u00e4rest\u00f6niemi oli erikoisuus my\u00f6s julkisuuskuvansa luomisessa. H\u00e4n osasi markkinoida itse\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ei ollut itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4 viel\u00e4 1950-luvun taidemaailmassa. Nykykielell\u00e4 voisi ilmaista, ett\u00e4 h\u00e4n loi taiteilijabr\u00e4ndins\u00e4 kuvaamalla autenttisia sis\u00e4isi\u00e4 maailmojaan.<\/p>\n ”S\u00e4rest\u00f6niemen teokset olivat jo h\u00e4nen elinaikanaan niin suosittuja, ett\u00e4 ihmiset kilpailivat n\u00e4yttelyiss\u00e4 niiden hankkimisesta”,\u00a0 kertoo S\u00e4rest\u00f6niemen museonjohtaja Anne Koskamo<\/strong>. Menestys her\u00e4tti my\u00f6s kateutta taiteilijapiireiss\u00e4. Reidarin el\u00e4ess\u00e4 ei tiet\u00e4 S\u00e4rest\u00f6\u00f6n ollut, vaan tilalle kuljettiin veneell\u00e4 Ounasjokea pitkin ja talvisin kelkalla tai moottorikelkalla. Reidar ei halunnut rakentaa maantiet\u00e4, jottei k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvaisi suuriksi.<\/p>\n Vaikeakulkuisenakin S\u00e4rest\u00f6ss\u00e4 riitti kuitenkin vieraita valtion huipulta saakka. Useat valtiotason vieraat, kuten presidentti Urho Kekkonen<\/strong> ja Espanjan kruunuprinssi Juan Carlos<\/strong> lenn\u00e4tettiin S\u00e4rest\u00f6\u00f6n helikopterilla.\u00a0<\/p>\n Taiteilija osasi arvostaa t\u00f6it\u00e4\u00e4n ja omaa koulutustaan. H\u00e4n my\u00f6s hinnoitteli teoksensa kunnianhimoisesti. H\u00e4n ei pit\u00e4nyt jos h\u00e4nen t\u00f6ist\u00e4\u00e4n koitettiin tingata. Legendan mukaan S\u00e4rest\u00f6niemi oli tauluaan havittelevalle liikemiehelle sanonut hinnaksi 20 000 markkaa. Kun ostaja tarjosi 18 000, Reidar nosti hinnaksi 25 000, t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen 30 000. Kun ostaja sitten halusi tarjota alkuper\u00e4isen hinnan, ei s\u00e4rest\u00f6niemi en\u00e4\u00e4 laskenut hintaa.\u00a0<\/p>\n S\u00e4rest\u00f6niemen arvostus oli suurta jo taiteilijan el\u00e4ess\u00e4, mik\u00e4 ei ole kovin yleist\u00e4. H\u00e4n saattoikin pit\u00e4\u00e4 taulujen hinnat korkeina, koska kysynt\u00e4\u00e4 riitti. Kulta-aikaa taiteilija vietti 1970 -luvulla, jolloin my\u00f6s menestyksen rankemmat puolet, kuten alkoholin kurimus, tulivat taiteilijalle tutuksi menestyksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n S\u00e4rest\u00f6niemi oli tunnettu nimi kansainv\u00e4lisesti ja j\u00e4rjestikin n\u00e4yttelyit\u00e4 Narvikista Tokioon. H\u00e4n piti matkustelusta muutenkin ja matkusti aikalaisekseen paljon, k\u00e4yden muun muassa Etel\u00e4mantereella.<\/p>\n ”H\u00e4n kolusi l\u00e4hes koko maailman, Australian oli ainoa manner, mihin h\u00e4n ei el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana ehtinyt.” toteaa Koskamo. T\u00e4m\u00e4 juontui pitk\u00e4lti talvesta, jota h\u00e4n tunnetusti inhosi ja l\u00e4hti omien sanojensa mukaan talveksi ”ostethuun aurinkoon”. My\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n kertoi alkaneensa yst\u00e4vysty\u00e4 talven kanssa\u201d. Matkojen j\u00e4lkeen h\u00e4n aina palasi S\u00e4rest\u00f6\u00f6n t\u00e4rke\u00e4n ja rakkaan ty\u00f6ns\u00e4 pariin.<\/p>\n Maalauksissa silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 on h\u00e4nen mestarillinen v\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 ja itse luotu tekniikka. Luontokuvissa el\u00e4imet on kuvattu osoittavan hellyytt\u00e4 toisilleen. Koko S\u00e4rest\u00f6niemen el\u00e4m\u00e4n ajan homoseksuaalisuus oli aikansa Suomessa tabu ja rangaistava rikos vuoteen 1971. Viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen se luokiteltiin sairaudeksi aina h\u00e4nen kuolinvuoteensa 1981 saakka. Taiteilijan todellinen identiteetti j\u00e4i siten julkisuudelta piiloon ja ilmeni maalausten moniv\u00e4risin\u00e4 kuvituksina luonnon ja el\u00e4inmaailman ihmeist\u00e4. S\u00e4rest\u00f6niemen taiteessa onkin tunnistettavissa viestej\u00e4 h\u00e4nen identiteetist\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi halailevien karhujen ja hylkeiden kuvauksissa.<\/p>\n S\u00e4rest\u00f6niemi osoittautuu syv\u00e4lliseksi ajattelijaksi, mik\u00e4 ei liene luonnon ja taiteen tulkitsijalle erikoista. Maija-Liisa Heinin lehtihaastattelussa vuonna 1974 S\u00e4rest\u00f6niemi listaa lempikirjailijoitaan, joihin kuuluu ihmisyyden tutkijoita ja yhteiskunnallisia ajattelijoita, kuten Vietnamin vallankumouksellinen kommunistijohtaja Ho Tsi Mihn<\/strong>, Ernest Hemingway<\/strong> ja Lapin katoavaa kansanperinnett\u00e4, uskomuksia ja tarinoita tallentanut Samuli Paulaharju<\/strong>. Mainitseepa h\u00e4n my\u00f6s maapallon ulkoavaruuden vieraista tarinoivan Erich von D\u00e4nikeninkin<\/strong>.<\/p>\n Jos ihmiselt\u00e4 loppuu mielikuvitus, loppuu kaikki – Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n Didrichsenin museolla on l\u00e4heiset suhteet S\u00e4rest\u00f6niemeen jo 1960-luvulta saakka. Gunnar<\/strong> ja Marie-Louise Didrichsen<\/strong> kuulivat ensimm\u00e4isen kerran t\u00e4st\u00e4 erikoisesta Lapin er\u00e4maan taiteilijasta Tanskan suurl\u00e4hetyst\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4, joka oli k\u00e4ynyt S\u00e4rest\u00f6niemess\u00e4. Lapin yst\u00e4vin\u00e4 Didrichsenit p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t my\u00f6s vierailla taiteilijan luona.\u00a0<\/p>\n Museolla on kokoelmissaan yli 20 S\u00e4rest\u00f6niemen maalausta. Koska perhe matkusti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti S\u00e4rest\u00f6niemess\u00e4, p\u00e4\u00e4siv\u00e4t he my\u00f6s valitsemaan parhaat teokset. Museo j\u00e4rjesti 70-luvulla per\u00e4ti nelj\u00e4 n\u00e4yttely\u00e4, jotka olivat huippusuosittuja. Reidarista tuli hyvin l\u00e4heinen perhetuttu Didrichsenien perheen kanssa. Peter Didrichsen<\/strong> kertoo lapsesta asti matkustaneensa tapaamaan vanhempiensa kanssa t\u00e4t\u00e4 hauskaa ja karismaattista lapinmiest\u00e4.\u00a0<\/p>\n Didrichseneill\u00e4 voi olla my\u00f6s osansa S\u00e4rest\u00f6niemen tunnetuksi tulemiseen. Presidentti Urho Kekkonen oli n\u00e4hnyt S\u00e4rest\u00f6niemen n\u00e4yttelyn Didrichsenill\u00e4 ja pit\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n t\u00f6ist\u00e4. Kekkonen my\u00f6s hankki useita S\u00e4rest\u00f6niemen t\u00f6it\u00e4 Didrichsenin n\u00e4yttelyist\u00e4.\u00a0<\/p>\n Vuonna 1975 Didrichsenill\u00e4 oli vain kolmen viikon mittainen n\u00e4yttely, jossa vieraili jopa 21 600 k\u00e4vij\u00e4\u00e4. Museon podcast-haastattelussa Peter Didrichsen kertoo, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 aikana oli jatkuva k\u00e4vij\u00f6iden jono museolta isolle tielle tuntia ennen avausta aina ovien sulkemiseen saakka. T\u00e4m\u00e4 samainen tapahtuma oli merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s museon historiassa. Nykyinen museonjohtaja ja Peter Didrichsenin vaimo Maria Didrichsen<\/strong> muisteleekin Stadissa-medialle, ett\u00e4 tuo n\u00e4yttely oli h\u00e4nen ensimm\u00e4inen kosketus museoon. ”\u00c4itini oli siit\u00e4 jostain kuullut ja olimme mukana jonottamassa. En tuolloin olisi uskonut, ett\u00e4 joku p\u00e4iv\u00e4 toimisin saman museon johtajana”, Maria nauraa.\u00a0<\/p>\n Professorin arvonimen Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi sai vuonna 1974 itselt\u00e4\u00e4n Urho Kekkoselta. H\u00e4n on saanut my\u00f6s tunnustuksen uskollisuudestaan kotiseudulleen Lapin maaherralta. S\u00e4rest\u00f6niemen siirrytty\u00e4 ajasta i\u00e4isyyteen vuonna 1981, h\u00e4nen merkityksens\u00e4 suomalaiselle taiteelle on vain kasvanut. Uuden sukupolven taiteilijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet h\u00e4nen taiteensa ja inspiroituneet sen yksil\u00f6llisest\u00e4 ja erikoislaatuisesta ilmaisusta. S\u00e4rest\u00f6niemen kuoleman j\u00e4lkeen avattu museo houkuttelee vierailijoita mets\u00e4autotien p\u00e4\u00e4h\u00e4n ulkomailta saakka.\u00a0<\/p>\n S\u00e4rest\u00f6niemi j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n perinn\u00f6n, joka jatkaa el\u00e4mist\u00e4 niin Lapin luonnossa kuin suomalaisessa ja kansainv\u00e4lisess\u00e4 taidekent\u00e4ss\u00e4kin. Tammikuussa 2025 Kittil\u00e4n kunta osti S\u00e4rest\u00f6niemen kotimets\u00e4n. Hankinnan taustalla on halu suojella kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Yhteens\u00e4 200 hehtaarin mets\u00e4tila on ollut paikka, joka on tullut taiteilijalle tutuksi koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan ja jonka taika ja v\u00e4rit ovat tallentuneet h\u00e4nen lukuisiin maalauksiinsa. Nykyisin tilalla toimii S\u00e4rest\u00f6niemen museo, jossa voi tutustua taiteilijan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja taiteeseen. Luonnonkauniilla paikalla Ounasjoen rannalla sijaitseva museo on avoinna ymp\u00e4ri vuoden – ja perille kulkee nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s vieraiden matkaa helpottava autotie.<\/p>\n Katso my\u00f6s: Kuuntele: Peter ja Julia Didrichsenin kiehtovia tarinoita S\u00e4rest\u00f6niemest\u00e4 S\u00e4rest\u00f6niemi-museo<\/a> Kittil\u00e4ss\u00e4\u00a0\u00a0<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.stadissa.fi\/juttu\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Reidar-yksityiskohta.jpg\")
\n
![\"\"](\"https:\/\/www.stadissa.fi\/juttu\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Reidar_kuvaaja_Taina_Veikkolin-p-1.jpg\")
Asui ja ty\u00f6skenteli ja tiett\u00f6m\u00e4n taipaleen takana\u00a0\u00a0<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.stadissa.fi\/juttu\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Ateljee-Sarestoniemi.jpg\")
S\u00e4rest\u00f6niemen Ateljee. Kuva: <\/span>S\u00e4rest\u00f6niemi-museo<\/p>\nTalveksi ostethuun aurinkoon\u00a0<\/h3>\n
Toi piilotettua puoltaan esiin v\u00e4rikk\u00e4iden maalausten kautta<\/h3>\n
\n
Didrichsenin perheell\u00e4 pitk\u00e4 yst\u00e4vyys S\u00e4rest\u00f6niemen kanssa<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.stadissa.fi\/juttu\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Kuun-valaisemat-puut.jpg\")
\u00a0<\/h3>\n
Perint\u00f6 el\u00e4\u00e4 ja vahvistuu – viimeisimp\u00e4n\u00e4 Kittil\u00e4n kunnan huomionosoitus<\/h3>\n
Maailmanranta – Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi 100-vuotta -n\u00e4yttely 8.2.-1.6.2025 | Didrichsenin taidemuseo<\/a><\/p>\n
Didrichsen Art Museum podcast, episode 7: Reidar The Last Wolf – the life and art of Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi<\/a><\/p>\n