Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa

Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa kertoo suhteestamme puutarhaan ja luontoon kautta aikojen ja eri kulttuureissa. Esillä on taiteellisia kokeiluja ja suuria ajatuksia, mutta myös pieniä kiehtovia yksityiskohtia puutarhojen maailmasta. Näyttelyssä tutkitaan, miten nykyaikaiset puutarhat ovat syntyneet ja millaisia ne voivat olla tulevaisuudessa. 

Näyttely on Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon ensimmäinen yhteisnäyttely ja se jakautuu näihin kahteen, saman sisäpihan ympärillä sijaitsevaan museorakennukseen.

Garden Futures jakautuu neljään kattoteemaan, joista jokainen avaa puutarhaa eri näkökulmasta. Kansainvälisten kokonaisuuksien rinnalla teemoja kommentoidaan mukaan valittujen kotimaisten esimerkkien kautta. Osana näyttelyä Arkkitehtuurimuseon rakennukseen avataan yhteisöllinen Siirtolapuutarha-tila, joka tarjoaa mahdollisuuden kokeilevaan tutkimiseen ja kokoontumiseen.

Puutarha toiveiden ja todellisuuden kohtauspaikkana 

Monissa kulttuureissa puutarhaa on pidetty paratiisina, turvasatamana ja haaveiden heijastumana – kuin maailmana pienoiskoossa. Puutarhat heijastavat sitä, kuinka ihminen ja ympäröivä yhteiskunta ovat kulloinkin suhtautuneet luontoon. Ihmiselle puutarha on paikka, jossa käytännön työ ja syvälliset symboliset, filosofiset tai jopa uskonnolliset merkitykset ovat rinnakkain läsnä.  

Teemaa avaa esimerkiksi mediainstallaatio, joka esittelee lukuisten teoreetikkojen, arkkitehtien ja taiteilijoiden teoksia eri aikakausilta. Installaation teoksissa puutarha on paratiisimainen paikka, jossa toiveet ja todellisuus kohtaavat. Mukana on muun muassa Hans Thoman, Georg Gersterin, Athanasius Kircherin, Gabriel Guevrekianin, Barbara Stauffacher-Solomonin, Alvar Aallon, Thomas Churchin, Vita Sackville-Westin ja Luis Barragánin teoksia. Kotimaisista tekijöistä esiin nousee keramiikkataiteilija Birger Kaipiainen. Näyttelyssä nähdään valikoima Kaipiaisen yksittäiskappaleina toteutettuja seinälautasia 1960–1980-luvuilta. Kaipiaisen tunnetuimpiin töihin lukeutuvan Paratiisi-astiaston rehevissä ja runsaissa kuvioaiheissa puutarha pääsee valloilleen.

Puutarha yhteiskunnan peilinä

Puutarhat ovat eri aikoina heijastaneet yhteiskunnan arvoja, kulttuurisia kehityskulkuja sekä kaupan ja politiikan painotuksia. Näyttely esittelee, miten yksityisinkin puutarha liittyy monin tavoin yhteiskuntaan. Esiin nousee esimerkiksi se, miten omavaraisuuden ihanne on näyttäytynyt kaupungeissa eri aikoina tai kuinka useilla länsimaisten puutarhojen peruskasveista on juuret syvällä kolonialismissa.

Näyttelyssä tutustutaan esimerkiksi brittiläisen Ebenezer Howardin ideoimaan Puutarhakaupunkiin (1898), jossa yhdistyvät kaupungin ja maaseudun parhaat puolet. Suomessa omavaraisuuden merkitys painottui 1900-luvun alkupuolella erityisesti kaupungeissa, esimerkiksi sota-aikana tärkeään rooliin nousseissa siirtolapuutarhoissa, viljelypalstoilla ja myöhemmin rintamamiestalojen pihoilla. Kotimaisista tekijöistä keskeinen oli puutarhasuunnittelija Elisabeth Koch, joka ehti monipuolisen uransa aikana suunnitella seitsemän siirtolapuutarha-aluetta sekä lukemattoman määrän pienpihoja, kerrostalopihoja ja muuta kaupunkivihreää. Kochin kädenjälkeä näyttelyssä on esillä siirtolapuutarhojen muodossa.

Puutarha uusien ajatusten koekenttänä  

Mikä kaikki ohjaa ajatteluamme ja päätöksiämme puutarhan suunnittelussa? Millaisia ihanteita noudatamme, mitä tavoittelemme ja miksi puutarhat ylipäänsä viehättävät meitä? Näitä kysymyksiä tutkitaan näyttelyn yhdessä osassa uraauurtavien puutarhan tekijöiden kautta. Mukaan valitut tekijät ja projektit tarkastelevat puutarhaa uusien ideoiden koekenttänä.

Esimerkiksi brasilialainen maisema-arkkitehti Roberto Burle Marx on saanut kansainvälistä tunnustusta korostaessaan kotoperäisten kasvien tärkeyttä puutarhoissa. Hollantilaisen Piet Oudolfin puutarhat kuvastavat tasapainoa värien, kontrastien, volyymien ja kukinta-aikojen välillä. Yhdysvaltalaisen kirjailijan ja puutarhurin Jamaica Kincaidin puutarha on puolestaan innoittanut häntä jo vuosikymmenien ajan pohtimaan siirtomaahistoriaa, kulttuurista omimista ja väestöjen pakkosiirtoa. Suomesta esimerkiksi nousee lähiöluonto. Esillä ovat puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelemat Vantaan Pähkinärinne ja Espoon Soukka sekä maisema-arkkitehti Leena Iisakkilan luomat lähiöpihat Itä-Pasilassa ja Espoon Matinkylässä.

Maailma puutarhana 

Maailma puutarhana -teeman alla pohditaan ajankohtaisten projektien kautta puutarhojen tulevaisuutta. Aiemmin puutarha on nähty turvapaikkana, jonne ihminen on luonut kesytetyn version villistä luonnosta. Nykytilanne pakottaa kuitenkin kysymään, kuka tarvitsee suojelua ja keneltä. Ihmisen toiminta on tunkeutunut maapallon jokaiseen kolkkaan ja toiminnan seurauraukset muuttavat vääjäämättä elinympäristöämme. Voi siis ajatella, että koko planeetasta on tullut puutarha, jota meidän on viljeltävä, hoidettava ja käytettävä vastuullisesti.

Ilmastonmuutoksen, sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, lajikadon ja sosiaalisen eristyneisyyden aikana puutarha voikin olla paikka, jossa voimme ideoida ratkaisuja näihin ongelmiin. Argentiinalaisen taiteilijan Alexandra Kehayogloun Meadow-teos (suomeksi "Niitty”) symboloi tuttujen maisemien näennäistä pysyvyyttä aikana, jolloin ilmastonmuutos todellisuudessa uhkaa niiden säilymistä. Kehayogloun jättimäinen käsintuftattu kuvakudos on tarkoitettu eri aistein tutkittavaksi. Näyttelykävijät voivat riisua kenkänsä ja astua niittyä muistuttavan teokseen.

Näyttelyn Siirtolapuutarha-tila antaa mahdollisuuden kokeilla

Näyttelyyn rakentuvassa Siirtolapuutarha-tilassa vierailija voi hengähtää ja sulatella kokemaansa. Näyttelykävijä pääsee kokeilemaan, minkä kokoinen on siirtolapuutarhamökki ja näkemään, millaisia puutarhoja helsinkiläiset siirtolapuutarhurit ovat rakentaneet. Näyttelyn herättämät ajatukset, kommentit ja ideat voi jakaa Siirtolapuutarhassa muille kävijöille ripustamalla ne kaikkien luettavaksi. Tilassa järjestetään lisäksi tapahtumia koko näyttelyn ajan. Sen voi myös varata omalle ruohonjuuritason toiminnalle puutarha-aiheen äärellä.

Näyttelyn ohjelmisto 

Lounastauko-keskustelu (englanniksi) perjantaina 10.11. kello 12–13. Garden Futures -näyttelyn kuraattori Viviane Stappmanns kertoo näyttelyn taustoista.

6 museon elämyskierros järjestetään Designmuseossa torstaina 23.11.2023 kello 17–22.

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivää vietetään 3.2.2024 kello 15–17.

Ilmainen sisäänpääsy näyttelyyn molemmissa taloissa joka kuukauden viimeisenä tiistaina. Tarjolla ohjelmaa, yleisöopastuksia ja avoimia työpajoja. Tulevat ilmaispäivät 28.11.2023, 30.1.2024, 27.2.2024, ja 26.3.2024.

Näyttely on Vitra Design Museumin, Wüstenrot Foundationin ja Nieuwe Instituutin kiertävä näyttely, ja Helsinki on sen ensimmäinen kiertokohde. Näyttely on esillä Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa 10.11.2023–31.3.2024.

Designmuseo avoinna:
Ti 11-20
Ke-Su 11-18 
Ma Suljettu
Katso poikkeusaukiolot

Arkkitehtuurimuseo avoinna:
Maanantai suljettu
Tiistai 11–20
Keskiviikko 11–18
Torstai 11–18
Perjantai 11–18
Lauantai 11–18
Sunnuntai 11–18
Katso poikkeusaukiolot

Kuva: Vitra Design Museum, Kuvitus: Lorenz Klingebiel ja Dominik Krauss. Kuvituksen pohjana käytetty valokuva: Les Jardins de Marqueyssac, Dordogne, France, Laugery