Hiihtoloma Helsingin seudulla

Talvilomaviikkoa vietetään Helsingin, Vantaan ja Espoon suomen- ja ruotsinkielisissä peruskouluissa ja lukioissa viikolla 8, ma-pe 16.–20.2.2026. Hiihtolomaviikolla löytyy perinteisesti paljon tarjontaa lapsille ja nuorille sekä koko perheelle.

Lomaviikko tarjoaa paljon kohteita koululaisille, kuten Luonnontieteellisen museon näyttelyt ja työpajat, Tiedekeskus Heurekan monet kiehtovat näyttelyt ja talvilomaleirit, Kampin Annantalon ohjelma sekä kaupunkien kulttuuritalojen mittava tarjonta.

Aktiviteetteja alakouluikäisille löytyy esimerkiksi Töölön kisahallin liikuntatapahtumasta, jonne voi tuttuun tapaan osallistua nonstop-periaatteella. Paloheinässä vietetään jälleen Stadin talviriehaa, talven hauskinta ulkoilutapahtumaa.

Sirkus Magentassa järjestetään monipuolisesti tiiviskursseja aikuisille sirkuksen harrastajille. Lomaviikon lauantaina Paloheinässä kokoonnutaan koko perheen Kansalliseen hiihtopäivään. Mikko "Peltsi" Peltolan juontamassa tapahtumassa opitaan hiihtämään Muumien hiihtokoulussa, hiotaan aikuisten sivakointiteknikkaa, sekä testataan ja huolletaan suksia.

Luontoelämyksiä ja ulkoilumaisemia on tarjolla Nuuksion kansallispuiston upealla järviylängöllä. 

Myyrmäkihalliin kohoaa pomppulinnoja ja aktiviteetteja pop-up PomppuMaailman toimesta. Paradox-museossa Kluuvissa taas vietetään talvilomaa ilman suksia interaktiivisten ilmiöiden parissa.

Hiihtolatuja on Helsingin seudulla tarjolla paljon. Suurimmat löydät Oittaalta, Hakunilasta ja Paloheinästä. Tutustu lisää

Luistelukenttiä ja pulkkamäkiä löytyy lisäksi ympäri Helsingin seutua. Retkiluistelua voit harrastaa Helsingin seudun eri maisemissa useilla retkiluisteluradoilla.

Nuorille järjestetään paljon ohjelmaa nuorisotalojen toimesta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tapahtumia riittää niin Suvilahden Tiivistämöllä kuin muissakin nuorille suunnatuissa tiloissa Helsingin seudulla. Lue lisää

Mistä talviloma juontaa juurensa?

Kouvolalainen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen ehdotti Kasvatus ja koulu -lehdessä vuonna 1926 koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittaista hiihtolomaa. Hän kirjoitti, että keväthangilla hiihtäessään lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä lopun lukuvuoden puurtamiselle.

1930-luvun alussa Lauri Pihkala ryhtyi ajamaan asiaa eteenpäin. Kouluhallitus hyväksyi idean ja vuonna 1933 hiihtoloma otettiin kouluissa käyttöön. Valtion liikuntahallintoa tutkineen dosentin Erkki Vasaran mukaan koulujen hiihtolomat olivat yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä liikuntapoliittisista käytännön toimista maailmansotien välisellä kaudella.

Jo 1920-luvulla Grankulla Samskolan johdossa oli herännyt ajatus keskitalven pidemmästä lomasta, jotta oppilaille tarjoutuisi tilaisuus hiihtourheilun laajamittaiselle harrastamiselle. Niinpä koulu järjesti vuonna 1927 ensimmäisen kerran viikon mittaisen ”urheiluloman” viikolla 8. Tämä käytäntö jatkui koulun omana erikoisuutena, kunnes hiihtoloma tuli pakolliseksi kaikissa Suomen peruskouluissa viisi vuotta myöhemmin.