J.S.BACH: Goldberg-muunnelmat

Hinta: Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €

Tämä tapahtuma on jo mennyt

Katso tulevia tapahtumia Stadissa.fi -etusivulta.

Johann Sebastian Bachin Goldberg-muunnelmat vuodelta 1741 lienee laajin sooloteos klaveerille, joka on sävelletty barokin aikakautena. Teos saavutti tietynlaisen kulttiaseman jo 1800-luvulla. Ja vaikka muunnelmia silloin tuskin esitettiin konserteissa kokonaisuutena, pianistit olivat hyvin tietoisia muunnelmien musiikillisista ansioista ja teknisistä haasteista.

Nimi ”Goldberg-muunnelmat” ei ole peräisin itse J. S. Bachilta. Anekdootti, johon tämä nimi pohjautuu, ilmestyi ensimmäistä kertaa J. N. Forkelin monografiassa Über Johann Sebastian Bachs Leben, Kunst und Kunstwerke. Für patriotische Verehrer echter musikalischer Kunst (1802). Siinä Forkel väittää, että Dresdenissä 1740-luvulla asunut kreivi Keyserlingk pyysi omaa hovimuusikkoaan, cembalisti J. G. Goldbergia soittamaan osia muunnelmista kreivin unettomina öinä, eli käyttämään Bachin musiikkia unilääkkeenä. On hyvin epätodennäköistä, että tämä viehättävä anekdootti on totta. Muunnelmien tekninen vaatimustaso ja myös tekninen innovatiivisuus olivat 1740-luvun musiikissa hyvin poikkeuksellisia. On myös kyseenalaista, onko noin kekseliäs ja mielikuvituksellinen kappale sittenkään se paras unilääke. Todennäköisempää on, että Bach sävelsi teoksen omia vanhempia poikiaan ajatellen. Sekä Wilhelm Friedemann että Carl Philipp Emmanuel olivat merkittäviä klaveerivirtuooseja, ja molemmat olivat jatkuvasti uuden ohjelmiston tarpeessa.

Goldberg-muunnelmien virallinen nimi, jonka itse Bach on niille antanut, on Clavier Übung bestehend in einer ARIA mit verschiedenen Verænderungen vors Clavicimbal mit 2 Manualen. Clavier Übung, eli klaveeriharjoitus, ei viittaa niinkään etydeihin eikä sormiharjoituksiin, vaan on hieman vanhahtava nimeke musiikille, jonka tarkoitus on kehittää esittäjää – ennen kaikkea muusikkona. Loppu pitkästä nimestä viittaa teoksen muotoon: kyseessä on 30 variaatiota Bachin omasta teemasta, eli Aariasta, ja ne on tarkoitettu sellaiselle cembalolle, jossa on kaksi sormiota. On hyvin epätyypillistä sen ajan musiikissa, että sormioiden määrä mainitaan otsikossa. Ja suorastaan ainutlaatuista on se, että Bach määrittelee jokaisen muunnelman kohdalla, tuleeko se soittaa yhdellä vai kahdella sormiolla.

Teoksen 30 muunnelmaa on mahdollista jakaa pienemmiksi jaksoiksi hyvin monella tavalla. Kuulijan kannalta tärkein jako on kolmen muunnelman ryhmät, joita on kymmenen kappaletta. Jokaisen ryhmän, paitsi ensimmäisen ja viimeisen, koostumus on seuraava:

1) Virtuoosinen muunnelma, joka on useimmiten tarkoitettu soitettavaksi kahdella sormiolla, ja jossa todennäköisesti on käytetty laajasti ”kädet ristin” tekniikkaa.

2) Genre-muunnelma, jossa jäljitellään jotakin sen ajan yleistä musiikin lajia – esimerkiksi jokin tanssi (gigue, menuetti) – tai soitinmusiikin lajia (trio-sonaatti, arioso).

3) Kaanon, jossa kaksi ääntä imitoivat toisiaan ja kolmas ääni muodostaa niille bassopohjan. Imitaation intervalli, eli etäisyys imitoivien äänien välillä, kasvaa teoksen edetessä priimistä (muunnelma 3) nooniin (muunnelma 27). Viimeinen muunnelma ei ole odotettu kaanon desimin etäisyydellä, vaan ”Quodlibet”, joka on barokkiajan vokaalimusiikin laji, missä lauletaan eri sävelmiä päällekkäin ja sekaisin. Bachin perheessä eli voimakas ja kehittynyt Quodlibet-perinne, ja harva sukujuhla meni ilman tätä hauskaa ja kekseliästä harrastusta. Tässä muunnelmassa Bach yhdistää kaksi teemaa, joista toinen on rakkauslaulu, ja toinen on humoristinen kertomus ruoansulatusvaivoista ja niiden seurauksista.

Suosittelemme kasvomaskien käyttöä konserteissamme. Maskeja on saatavilla käsiohjelmatiskiltä ennen konsertin alkua.

Konsertin kesto n. 1h 40 min (sis väliajan).

Esiintyjät:

Kirill Kozlovski, piano

Ohjelma:

Johann Sebastian Bach: Goldberg-muunnelmat (1741)

Aria

Muunnelma 1 á 1 Clav.

Muunnelma 2 á 1 Clav.

Muunnelma 3 Canone all'Unisono. á 1 Clav.

Muunnelma 4 á 1 Clav.

Muunnelma 5 á 1 ô vero 2 Clav.