Havis Amandan patsas (Manta)

Havis Amanda on patsas ja suihkulähde Helsingin Kauppatorilla. Se sijaitsee Kauppatorin länsipäässä juuri ennen Esplanadin puistoa ja ravintola Kappelia.

Patsas on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin Pariisissa vuonna 1906 muovailema pronssipatsas, joka on alkuperäiseltä nimeltään Merenneito. Patsas symboloi merestä nousevaa Helsinkiä. Patsaan veistososat ovat pronssia ja allas punaista rapakivigraniittia. Altaan suunnittelija on Eliel Saarinen.

Remontti ja arkeologiset kaivaukset

Vuonna 2023 koko aukio Mantoineen ja merileijonapatsaineen menivät remonttiin. Remontissa korjataan suolaisen meri-ilmaston ja viimevuosien menestyksekkäiden MM-kiekkojuhlien kuluttamia veistoksia. Patsaan ympärille suunnitellaan myös vanerisuoja, joka saadaan asennettua pikaisesti suojaksi patsaan ympärille menestyksen sattuessa, ennen kansanhurmion kiihkeintä kulminaatiota, mantan päällle kiipeämistä.

^{Jatkossa Manta ei osallistu kansanjuhliin, vaan se saa viettää ne rauhassa. Kuva: WSP}

^{Peruskorjauksessa veistoksen kallistumaa oikaistaan ja vahvistetaan naisfiguurin jalustan rakennetta. Pronssissa olevat halkeamat ja reiät korjataan ja patinoidaan. Lisäksi pronssiosille tehdään kokonaisvaltainen pintakonservointi. Patsaan vesiallas ja perustukset kunnostetaan suihkulähteen tekniikka uusitaan. Aukion pinnan painumat korjataan ja perinteinen kiveys palautetaan. Aukiolla tehdään argeologiset kaivaukset mahdollisten muinaisjäännösten kartoittamiseksi. Korjauksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2024 lopulla.

Uusi suoja asennetaan nopeasti ennen kansanjuhlien kliimaksia. Kuva: WSP}Patsas on erityisesti keskiössä Vappuna, jolloin se pestään ja lakitetaan ylioppilaskuntien toimesta. Myös jääkiekkomaajoukkueen voittaessa MM-kultaa 1995, 2011, 2019 ja 2022 sekä olympiakultaa vuonna 2022, suihkulähteessä uitiin ja Mantalla riitti halaajia.

Viisi metriä korkea patsas kuvaa merenneitoa, joka on päättänyt jättää kotinsa meressä ja astua maihin. Pronssiin on ikuistettu tilanne, jossa neito on noussut alastomana vedestä ja seisoo kalliopaadella. Vallgrenin ajatuksissa Havis Amanda oli Helsingin ruumiillistuma, "Itämeren tytär".

Mantan suihkulähde on toiminut myös sirkusnorsujen janon sammuttajana. Kuva: Jyrki Tenhunen 1974 / Helsingin kaupunginmuseo
Patsaasta nousi 1900-luvun ilmapiirissä kohu, kun mm. Naisasialiitto Unioni ilmaisi paheksuntansa teoksen ollessa ”rietas naisenkuva”, joka lietsoi toriyleisöä siveettömiin ajatuksiin naisia kohtaan.

Vallgren kertoman mukaan hieman loukkaantui kritiikistä, mutta vastasi siihen käytännöllisin perustein. "Se on merenneito, joka juuri nousee ylös aalloista. On itsestään selvää, että hänen tällaisessa tilanteessa täytyy olla alasti."

Patsas valettiin Ranskassa ja ollessaan näyttelyssä Pariisissa 1907 ranskalaiset kaavailivat sen sijoittamista Champs Élysées'n varrelle.

Suihkulähteen suunnitelmissa sen aiheeksi määritellään "Helsingfors uppstigande ur havet" eli Helsingin nouseminen merestä. Pääfiguurin tuli olla nainen ja myös kalat ja merileijonat mainitaan.

Heti julkistamisen jälkeen veistostosta alettiin kutsua Havis Amandaksi ja erityisesti suomenkieliset myös Haaviston Mantaksi ja Kaivo-Mantaksi, myöhemmin tuttavallisesti pelkäksi Mantaksi. Viralliseksi nimeksi tuli lopulta Vallgrenin itsensä muotoilema "Havis Amanda". Ruotsin hav tarkoittaa merta ja amanda latinan rakastettua, eli yhdessä "Meren Rakastettu".