Itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Aamulla perinteinen lipunnosto Tähtitorninmäellä klo 9 (katso täältä). Presidenttipari laskee seppeleen Hietaniemen sankariristille n. klo 10:20.

Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestetään jälleen tänä vuonna presidentinlinnassa. Linnan isäntäpari seuraa parvekkeelta myös ylioppilaiden 70-vuotisjuhlakulkuetta.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja muut tapahtumat aiheuttavat muutoksia julkisen liikenteen reitteihin sekä poikkeuksia yleiseen ajoneuvoliikenteeseen. Helsingin poliisi suosittelee yksityisautoilun välttämistä keskusta-alueella erityisesti Töölössä kello 15–20.

Ainakin seuraavat kulkueet aiheuttavat reiteillään katkoksia liikenteeseen:

• Ylioppilaiden soihtukulkue lähtee liikkeelle Hietaniemestä kello 17 ja etenee alustavasti reittiä Hietaniemenkatu–Arkadiankatu–Mannerheimintie–Pohjoisesplanadi–Mariankatu–Aleksanterinkatu–Senaatintori.
• Helsinki ilman natseja -kulkue kokoontuu Narinkkatorille noin kello 16.30 ja etenee Taivallahden kentälle, jossa luvassa musiikkia ja puheita. 

• 612-kulkue kokoontuu Töölöntorille kello 18 ja etenee alustavasti reittiä Töölöntori–Runeberginkatu–Pohjoinen rautatienkatu–Mechelininkatu. 

Katso mitä Helsingissä tapahtuu Itsenäisyyspäivänä ja sen aattona

Helsingin seudulla järjestetään joulun alla myös useita joulumyyjäisiä

Taustaa itsenäisyydelle

Itsenäistä Suomea edelsi Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa. Suomen itsenäisyysjulistus päätettiin ja allekirjoitettiin 5. joulukuuta 1917 äänestyspäätöksellä, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä, 6. joulukuuta 1917.

Suomi halusi maahamme kuninkaan ja kuninkaaksi saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin, mutta tämä kieltäytyi kunniasta ja kruunusta. Se saattoi olla maallemme onni onnettomuudessa Saksan myöhempien vuosikymmenten toilailuja silmälläpitäen. 

Suomen itsenäisyyttä eivät olleet valmiita tunnustamaan ympärysvallat ensiksi sen takia, että niiden liittolaisina toimineet Venäjän valkoisten sotilashallitusten johtajat eivät hyväksyneet Venäjän jakamista itsenäisiksi valtioksi. Saksa ei voinut tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen kuin Venäjän kapinahallitus oli sen tehnyt.

Kuva: Joakim Honkasalo