Aleksandra Ionowa – näkyjä henkimaailmasta ja rauhasta

Gallen-Kallelan Museon kevään 2025 näyttely on katsaus henkitaiteilija Aleksandra Ionowan (1899–1980) tuotantoon.

Laajan elämäntyön lisäksi näyttely nostaa esille näkymättömäksi jääneitä teosofi- ja vapaamuurarinaisten verkostoja sekä niiden merkitystä suomalaisen henkitaiteen ja esoteerisuuden historiassa.

Näyttely nostaa esiin suomalaisen taiteilijan, josta monet eivät ole aiemmin kuulleet. Aleksandra Ionowan lähipiiri tunsi hänet ihmeellisenä mystikkotaiteilijana, jolla uskottiin olevan tärkeä rooli ihmiskunnan henkisessä kehityksessä. Ionowan kerrottiin saaneen kesällä 1946 yllättäen taiteen tekemisen lahjan, vaikka hänellä ei ollut siihen aiempaa kokemusta tai koulutusta. Ruotsalaistaiteilija Hilma af Klintin (1862–1944) tavoin Ionowa teki taidettaan henkimaailman ohjauksessa. Näyttely tarjoaa kiehtovan näkymän niin esoteerisuuden kuin mediaalisen ja visionäärisen taiteen historiaan Suomessa.

Etsijä kulttuurien ja uskontojen rajoilla

Vaikka Aleksandra Ionowan suku oli lähtöisin Venäjältä, hän vietti elämänsä lähinnä Lahden seudulla. Ionowan ylirajainen identiteetti pakotti hänet etsimään vastauksia Suomen ja itänaapurin välisiin konflikteihin myös henkimaailmasta. Hän halusi etsiä siltaa kahden kotimaansa välille ja punoa yhteen teosofista maailmankuvaa ja ortodoksikristillisyyttä.

Taiteilija alkoi jo varhaisessa vaiheessa koostamaan yhdessä elämänkumppaninsa Selma Mäkelän (1892–1975) kanssa tarkkaan harkittua, yli 1200 teoksesta koostuvaa kokoelmaa, jonka he halusivat säilyttää jälkipolville. Teoksissa kuvataan muun muassa henkimaailman olentoja, selvänäköisiä näkyjä, kosmisia värähtelyjä, kuoleman jälkeisiä tiloja sekä ihmissieluun kätkettyä jumaluutta. Ainutlaatuinen teoskokoelma toimii henkisenä päiväkirjana, joka antaa mahdollisuuden tutustua Ionowan ja Mäkelän kiehtovaan elämään ja heidän maailmankuvaansa.

Näyttelyssä valotetaan Aleksandra Ionowan mediaalisen ja visionäärisen taiteen taustoja sekä niitä henkisiä yhteisöjä, joissa Ionowa ja Mäkelä toimivat aktiivisesti. Esiin piirtyy kuva aiemmin näkymättömiin jääneistä naisten verkostoista, joita teosofit, yhteisvapaamuurarit ja muut henkisyydestä kiinnostuneet naiset punoivat 1900-luvun puolivälin Suomessa. Ionowan lähipiiriin kuuluivat myös Suomen tunnetuin teosofi Pekka Ervast ja valtakunnan selvänäkijäksi tituleerattu Aino Kassinen sekä koko joukko muita kiinnostavia kulttuuri- ja taidekentän toimijoita, kuten Elsa Heporauta, Ilona Harima sekä kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen.

Ionowa-säätiön kanssa yhteistyössä toteutetun näyttelyn on kuratoinut Donner-instituutin tutkijatohtori Nina Kokkinen, joka on erikoistunut taiteen ja uskonnollisuuden tutkimukseen.

Kuraattorin kierrokset näyttelyyn sunnuntaina 23. helmikuuta ja 6. huhtikuuta 2025 klo 13.

Liput
12 € aikuiset 7 € eläkeläiset 5 € opiskelijat, työttömät / Ilmainen sisäänpääsy: alle 18-vuotiaat, Museokortti ja Kaikukortti

Avoinna
Ti–pe klo 11–16
La–su klo 11–17

Talvikaudella (16.5.2025 saakka) museo on avoinna ti–pe klo 11–16 ja la–su klo 11–17.

Kesäkaudella (17.5.-31.8.2025) museo on avoinna päivittäin 11–18 ja keskiviikkoisin 11–20.

Arkipyhinä museo on avoinna sunnuntain aukioloaikojen mukaisesti.

Aleksandra Ionowa – näkyjä henkimaailmasta ja rauhasta
Gallen-Kallelan Museo | 8.2.-1.6.2025

Kuva: Aleksandra Ionowa: Valkoinen veljeskunta. 16.11.1955. Kuva: Gallen-Kallelan Museo / Jukka Paavola

https://gallen-kallela.fi/

Ionowa-säätiö
https://ionowa.net/

Lisää teosofiasta
https://www.teosofinenseura.fi/