Näin Havis Amanda lakitetaan - lakki omenankuorista

Helsingin vappu huipentuu tuttuun tapaan, kun Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) lakittaa Havis Amanda -patsaan vappuaattona 30.4.

Tänä vuonna lakitusvuorossa on Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY. Lakitusperinteen teemaksi on valikoitunut tänä vuonna Itämeri ja sen hyvinvointi. Erityisesti vappuna roskat näkyvät katukuvassa ja muistuttavat luonnon ja tietysti Itämeren haavoittuvuudesta.

Tänä vuonna perinteikkään seremonian toteuttaa HYY:n kunniatehtävään valittu, eri alojen opiskelijoista koostuva Manta Crew -vapaaehtoistiimi. Crew koostuu eri tiedekunnista ja kampuksilta tehtävään valituista opiskelijoista. Tiimissä ovat mukana myös hammaslääketiedettä opiskeleva Janita Malinen, oikeustieteitä lukeva Julia Gunyhó sekä ympäristötieteiden opiskelija Vertti Perttilä. Heille kaikille kyseessä on ensimmäinen Mantan lakitus.


Julia (vas) Vertti ja Janita ovat osa Manta Crewta. Kuva: Vilma Viertola


- Aiemmin lakituksessa on nähty lähinnä ylioppilaskuntien hallitusten jäseniä, mutta nyt mukana on laajempi joukko opiskelijoita. Opiskelijoita on teologisesta tiedekunnasta valtiotieteelliseen ja kielten laitokseen. Tavoitteena on ollut tuoda mukaan uusia näkökulmia ja osaamista – ja samalla tehdä tapahtumasta entistä yhteisöllisempi.

Valmistelut ovat olleet pitkä projekti. Haku avattiin jo joulukuussa, ja varsinainen suunnittelu käynnistyi helmikuussa. Tiimi on kiertänyt kampuksilla ja kertonut lakitusperinteestä opiskelijoille. Taustalla toimii myös tuotantotiimi, joka on rakentanut kokonaisuutta jo viime kesästä lähtien.

“Ollaan tosi haipissa, fiilis on tällä hetkellä todella innostunut lakitukseen on enää pari viikkoa ja tekemistä riittää”, fiilistelee Vertti tulevaa kunniatehtävää Stadissa-medialle.

Mantan lakki on omenankuorista tehty erikoisuus 

Yksi seremonian erikoisuus liittyy tänä vuonna Mantan lakkiin. Lakki ei ole mikä tahansa ylioppilaslakki, vaan erikoistyönä tehty valtavan kokoinen räätälityön taideteos. Mantan kutreille laskettava ylioppilaslakki on tänä vuonna vieläpä täysin vegaaninen. Sen perinteiset nahkaosat on korvattu hedelmäpohjaisella materiaalilla, kuten omenankuorilla. Lakin on valmistanut ylioppilaslakkeja valmistava räätäliliike C.L. Seifert. Mantalle tarkkojen mittojen mukaan valmistetun lakin koko on poikkeuksellisen suuri – arviolta noin kahdeksankymmentä. Tavalliset ylioppilaiden käyttämät lakit ovat kooltaan viidenkymmenen luokkaa.

Nosturissa korkeuksiin

Havis Amandan patsas on korkealla, noin kuuden metrin korkeudella. Tapahtumassa nosturi nostaa lakittajat noin kymmenen metrien korkeuteen. Sieltä käsin hento ja yli 119 vuoden ikäinen patsas pestään, jonka jälkeen lakki asetetaan juhlallisesti Mantan kutreille. Ennen lakituspäivää lakitusta harjoittellaan kenraaliharjoituksessa. Turvavaljaat, tekniikka ja liikkeet hiotaan tarkasti, sillä itse suorituksessa ei ole varaa virheisiin.  nousevat nosturilla noin kymmenen metrin korkeuteen.

- Ei ainakaan vielä ole korkeanpaikan kammoa,” Vertti naurahtaa.  Hän myöntääkin, että jännitys voi tuntua vasta itse hetkellä.

Monelle Mantan lakitus on tuttu televisiosta tai paikan päältä nähtynä.

- Kyllähän tämä aika ainutlaatuinen kokemus on. Tietyllä tavalla ollut mielessä siitä asti, kun aloimme opiskelemaan, toteaa Janita.

Julia muistelee omia vappuperinteitä, kun hän on ollut perheensä kanssa katsomassa lakitusta. 

Ajatus siitä, että itse olisi joskus lakittamassa patsasta, on tuntunut kaukaiselta. - En olisi koskaan uskonut, että olisin itse jonain päivänä tuolla korkeuksissa lakittamassa,” kuvailee Julia tunnelmiaan.

Lakin kohtalo on mysteeri

Tapahtuman kuuluisa mysteeri on edelleen ratkaisematta. Tarinan mukaan Mantan lakki katoaa joka vappuyö, eikä kukaan varmasti tiedä minne. 

Lakitusrituaalilla on pitkä historia. Alkuvuosina lakki asetettiin patsaan päähän ilman sen kummempia lupia, kunnes 1950-luvulta lähtien tapahtuma on vakiintunut viralliseksi osaksi Helsingin vappuperinnettä. Vuosikymmenten aikana siitä on kasvanut yksi kaupungin ja ehkä koko Suomen tunnetuimmista ja seuratuimmista vappuhetkistä. Crew on saanut syventyä perinteen historiaan HYY:n arkiston Ahto Harmon opastamana. Hän on yksi lakituksen historiaa tarkaan tuntevista asiantuntijoista. 

Se mitä yön pimeydessä lakille tapahtuu, on arvailujen varassa. - Oma arvaukseni on, että ainakin teekkareilla saattaa olla varastoissaan vuosikertalakkeja, nauraa Vertti. 

Harmon mukaan mysteerin takana voi olla hyvinkin tavallinen selitys. Lakittajat huolehtivat usein itse lakin pois ja käyttävät samaa lakkia vuodesta toiseen. Tilalle voidaan laittaa joku vähemmän arvokas itse tehty lakki tai sitten ei lakkia ollenkaan. 

Pitkä ja ajassa muuttuva perinne 

- Kun Havis Amanda paljastettiin vuonna 1908, veistos herätti valtavan julkisen keskustelun, kertoo Harmo. Oli näkemyksiä, että se sopii hyvin keskeiselle paikalle kaupunkiin, ja taas niitä jotka ajattelivat, että alaston naisfiguuri ei ole sovelias julkiselle paikalle. Jo alusta alkaen keskustelussa on ollut tarve pukea alaston patsas jollakin. Aikansa pilakuvissa alaston Manta nähtiin lämmittelemässä joulukuusen kynttilöiden lämmössä. Alkuvuosien mielipiteitä jakava patsas oli omalla tavallaan otollinen kohde saamaan edes lakin päähänsä symbolisena vapun käynnistäjänä.

– Ajatus siitä, että patsas pitäisi vaatettaa, syntyi käytännössä heti. Pilalehdissä julkaistiin pilakuvia alastomasta Mantasta lämmittelemässä joulukuusen kynttilöiden äärellä, kertoo Harmo

Mantan lakituksen juuret ulottuvat ainakin 1920-luvulle – mahdollisesti vielä paljon varhaisemmaksi, jopa vuodelle 1909. – Vuonna 1923 ratsupoliisit olivat lakittajia vastassa. Se kertoo, että joku virkavalta halusi varmistaa, ettei Manta saa lakkiaan opiskelijoiden luvattomassa tempauksessa, Harmo kertoo.

Alkuun ollut täysin erilainen tapahtuma, ja asialla on oltu ilman lupia keskiyön aikaan kuukauden vaihtuessa kevään puolelle. Opiskelijoita ollut ehkä joitain kymmeniä tai satoja. Vasta vuonna 1951 Manta lakitettiin ensimmäisen kerran luvan kanssa. Suurten ikäluokkien tullessa yliopistoihin, alkoi Mantan lakituksesta tulla yhä suositumpi tapahtuma. Perinne alkoi siirtyä myös sukupolvelta toiselle, kun lakitusta oltiin katsomassa perheiden kanssa.

Tikkaista droneihin

Lakitustavat ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana paljon. Aluksi käytössä olivat yksinkertaiset keinot kuten tikkaat. Joskus riitti kovalla tahdolla kiipeäminen.

Myöhemmin mukaan tulivat nosturit, turvavaljaat ja jopa näyttävät erikoisratkaisut, kuten nykyinen useita lakittajia kantava ja nosturissa roikkuva karuselli. Vuonna 2015 lakki toimitettiin lakittajalle dronella. Koronavappuna 2020 nähtiin virtuaalinen lakitus. 

Vaikka Manta on keskeisin virallisesti lakin saava Helsingin patsas, on ylioppilaslakki tai teekkarilakki nähty myös mm. Runebergillä, Paavo Nurmella, J.V. Snellmannilla ja Lasse Virenillä.

– Kannattaa lähteä aikaisin vappupäivän aamuna kaupungille. Saattaa nähdä lakkeja kaikenlaisilla patsailla, Harmo nauraa.

Ohjelma Mantalla alkaa kello 16 

Mantan ohjelma on crew'n itse suunnittelema. Ohjelmassa on tietysti puheita ja musiikkiesityksiä. Yllätysartisti selviää vasta paikanpäällä.

Paikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin. Lakitus kerää vuosittain tuhansia katsojia Espan puistoon ja Havis Amandan patsaalle ahtaassa, mutta ainutlaatuisessa tunnelmassa.

- Kun lakki on asetettu paikoilleen, on ensin ruokaa ja alue siistiksi, toteaa Vertti.

Kun näkyvä osa helsinkiläisistä vappuperinnettä on saanut jatkoa, pääsevät crew'n jäsenet itsekin ansaittuun vapun viettoon.

Pääkuva: Ville-Veikko Niemelä 


Katso myös

Mantan lakitus 2026

Vappu