Pudonneet

Anna Veijalaisen näytelmä Pudonneet on karheanlempeä kuvaus keski-ikäisen Arin ja tämän sisarenpojan Joonaksen odottamattomasta yhteiselosta tämän päivän Helsingissä.

Ari on sekä työtön että asunnoton ja saa kesän kynnyksellä yllätyksekseen 13 -vuotiaan siskonpoikansa Joonaksen huoltajuuden. Joonaksen äiti on juuri kuollut, ja Ari joutuu rakentamaan Joonakselle arkea olosuhteissa, jossa aineksia ei ole juuri mihinkään. Haasteista ei ole pulaa.

Onnekasta kyllä Joonas pitää eniten maailmassa telttaretkistä eikä ole eläessään saanut yhtään pelikonsolia. Yhteiseen eloon totuttelevan parivaljakon leipä löytyy Hurstin jonosta, Kalastajatorpan roskiksesta tai seurakunnan ruokapalvelun kautta. Rahaa he saavat istumalla kerjäämässä tai keräilemällä pulloja. Kaksikon päivät täyttyvät toisaalta kiireettömillä uimareissuilla kesäisessä pääkaupungissa ja kalastaessa, jolloin lähitaloista lainataan omin luvin virvelit. Yöllisillä seikkailuilla iso ja pieni mies käyvät suljetun Linnanmäen Kummitustalossa.

Pojasta huolehtiminen muokkaa yksinäisyyden nimiin vannovaa Aria syvemmältä kuin hän olisi koskaan uskonut. Lapsi, oli se oma tai ei, muuttaa kaiken. Lisähaasteensa tuo väistämätön pakko käsitellä suru sisaren ja äidin poismenosta. Arin on aika kohdata menneisyyden kipupisteet matkalla kohti elämän uutta suuntaa. Onneksi on kesä. Vielä.

— Mainos —

×

— Sisältö jatkuu —