Kellojen siirto - tunti kohti kesää

Jälleen siirretään kelloja talvi- ja kesäajan välillä, tunnilla aina kesää kohti. Totuttu rutiini herättää aamuisin kesäisin aiemmin ja aloittaa syksyllä päivän tunnin myöhempään. 

Lokakuussa talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin – klo 04:00 -> 03:00 lokakuun viimeisenä sunnuntaina, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Talviaikaan siirryttäessä vuorokauteen saadaan lisää yksi tunti. Tunnin myöhemmin alkava päivä voi antaa kaamokseen siirryttäessä hetkellisesti pidemmän aamun ja illan tunteen.

Keväällä kesäaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti eteenpäin - klo 03:00 -> 04:00 maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Tällöin menetetään vuorokaudesta yksi tunti. Takana ovat tuntia pidemmät illat ja ihanat viipyilevät aamut.

Älypuhelimet ja monet muut laitteet osaavat pääsääntöisesti päivittää itse kellonsa uuteen aikaan. Analogiset laitteet, jossa eivät ole nettiyhteyttä uunit ja vanhempien autojen kellot pitää vielä siirtää. 

Unitutkijoiden mukaan Suomessa olisi parempi siirtyä pysyvään talviaikaan, joka vastaisi paremmin vuorokauden valon rytmiä meillä pohjoisessa.

Lähtölaskenta monien mielestä turhanpäiväiselle siirtelylle on jo ehtiny alkaa. Käsittely Euroopan on neuvostossa ollut kuitenkin vuosia pysähtyneenä. 

Aloite kellojen siirtelystä luopumisesta lähti alunperin Suomesta ja kansalaisaloitteesta. Suomi on näin kansalaisaloitteellaan tekemässä historiallista muutosta koko EU:n alueen elämään ja byrokratian purkuun.

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvoston päätös tarvitaan siirtelystä luopumiseen. Asia on jäsenmailla selvitettävänä, jonka jälkeen asiasta vaaditaan vielä Euroopan unionin neuvoston päätös. Tavoitteena on ollut, että kelloja olisi siirretty viimeisen kerran vuonna 2021. Maakohtaiset päätökset ovat kuitenkin jäsenmaiden byrokratian rattaissa eikä päätös ole realistinen lähivuosina.

Europarlamentti hyväksyi päätöksen, että kellonaikojen siirtely keväisin ja syksyisin loppuisi vuodesta 2021 lähtien. Asia on kuitenkin jokaisen jäsenmaan päätettävissä, kertoi Yle.


Tutkimusten mukaan kellojen siirto voi vaikuttaa terveyteen

Lukuisten tutkimusten mukaan kellojen siirrolla näyttäisi olevan lähinnä terveyttä heikentäviä vaikutuksia. Ylen Akuutti esitteli suomalaisen tutkimuksen, jossa siirtämiseen voi liittyä lisääntyvä sydän- ja aivoinfarktiriski. Kellojen siirron on myös todettu aiheuttavan keskittymisongelmia, univajetta ja yhteyksiä immuunijärjestelmän heikentyneeseen toimintaan.

Kellojen siirtelyn lopettamisesta on puhuttu pitkään. Vuonna 2017 kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamisaloite sai yli 70 000 allekirjoitusta ja eteni eduskuntaan. Siellä asiaa kannatettiin, mutta se kuitenkin juuttui Liikenne- ja viestintävaliokunnan EU-direktiivitulkintoihin ja se tyssäsi hetkeksi seinään. Suomi alkoi kuitennkin ajaa EU:ssa kesäajasta luopumista. Hallituskin kyseli otakantaa-sivuilla kansalaisten mielipidettä asiasta.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2188

Eduskunnan täysistunto ja kirjattu keskustelu aiheesta 2017

Juttu EU:n järjestämästä kansalaisten kuulemisesta asiaan liittyen