Kellojen siirto - tunti kohti kesää

Jälleen siirretään kelloja talvi- ja kesäajan välillä, tunnilla aina kesää kohti. Totuttu rutiini herättää paitsi aamuisin talvea kohti aiemmin, myös kysymyksiä siirron mielekkyydestä kaamoksen koittaessa.

Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin – klo 04:00 -> 03:00 lokakuun viimeisenä sunnuntaina, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Talviaikaan siirryttäessä vuorokauteen saadaan lisää yksi tunti.

Kesäaikaan siirryttäessä keväällä, kelloja siirretään tunti eteenpäin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Tällöin menetetään vuorokaudesta yksi tunti.

Älypuhelimet ja monet muut laitteet osaavat pääsääntöisesti päivittää itse kellonsa uuteen aikaan.

Lähtölaskenta monien mielestä turhanpäiväiselle siirtelylle on jo alkanut.

Unitutkijoiden mukaan Suomessa olisi parempi siirtyä pysyvään talviaikaan, joka vastaisi paremmin vuorokauden valon rytmiä meillä pohjoisessa.

Aloite kellojen siirtelystä luopumisesta lähti alunperin Suomesta ja kansalaisaloitteesta. Suomi on näin kansalaisaloitteellaan tekemässä historiallista muutosta koko EU:n alueen elämään ja byrokratian purkuun. 

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvoston päätös tarvitaan siirtelystä luopumiseen. Asia on jäsenmailla selvitettävänä, jonka jälkeen asiasta vaaditaan vielä Euroopan unionin neuvoston päätös. Tavoitteena on ollut, että kelloja siirretään viimeisen kerran vuonna 2021. Maakohtaiset päätökset ovat kuitenkin jäsenmaiden byrokratian rattaissa eikä päätös ole realistinen lähivuosina. 

Europarlamentti hyväksyi päätöksen, että kellonaikojen siirtely keväisin ja syksyisin loppuisi vuodesta 2021 lähtien. Asia on kuitenkin jokaisen jäsenmaan päätettävissä, kertoo Yle.

Tutkimusten mukaan kellojen siirto voi vaikuttaa terveyteen

Lukuisten tutkimusten mukaan kellojen siirrolla näyttäisi olevan lähinnä terveyttä heikentäviä vaikutuksia. Ylen Akuutti esitteli suomalaisen tutkimuksen, jossa siirtämiseen voi liittyä lisääntyvä sydän- ja aivoinfarktiriski. Kellojen siirron on myös todettu aiheuttavan keskittymisongelmia, univajetta ja yhteyksiä immuunijärjestelmän heikentyneeseen toimintaan.

Kellojen siirtelyn lopettamisesta on puhuttu pitkään. Vuonna 2017 kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamisaloite sai yli 70 000 allekirjoitusta ja eteni eduskuntaan. Siellä asiaa kannatettiin, mutta se kuitenkin juuttui Liikenne- ja viestintävaliokunnan EU-direktiivitulkintoihin ja se tyssäsi hetkeksi seinään. Suomi alkoi kuitennkin ajaa EU:ssa kesäajasta luopumista. Hallituskin kyseli otakantaa-sivuilla kansalaisten mielipidettä asiasta.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2188

Eduskunnan täysistunto ja kirjattu keskustelu aiheesta 2017

Juttu EU:n järjestämästä kansalaisten kuulemisesta asiaan liittyen