Pekka Niskanen & Mohamed Sleiman Labat: Nomadic Seeds // Leonor Ruiz Dubrovin: Bolthole // Jenni Haili: Voyage Out

Pekka Niskanen & Mohamed Sleiman Labat – Nomadic Seeds

(FI) Pekka Niskanen ja Mohamed Sleiman Labat nostavat esiin taiteellisen tutkimuksen projektissaan fosfaatin monikerroksisen tarinan Itämeren alueella sekä Saharan pakolaisleireillä Hamadan autiomaassa. Projekti käsittelee fosfaattia ja sen vaikutuksia kahdessa hyvin erilaisessa ympäristössä.

(ENG) Pekka Niskanen and Mohamed Sleiman Labat follow in their artistic research project the multi-layered story of phosphate in the Baltic region as well as in the Sahrawi Refugee camps in Hamada Desert. The project deals with phosphate and its effects on two vastly different environments.

(SVE) Pekka Niskanen och Mohamed Sleiman Labat följer i sitt konstnärliga forskningsprojekt den flerskiktiga historien om fosfat i Östersjöregionen såväl som i de sahrawiernas flyktinglägren i Hamadaöknen. Projektet behandlar fosfat och dess effekter på två vitt skilda miljöer.

Leonor Ruiz Dubrovin – Bolthole

(FI) Bolthole-sarja kuvaa erilaisia muotokuvia ja ruumiillistumia, joissa tutkitaan sisäisiä ristiriitoja ja halua rakentaa itsensä uudelleen. Näyttely kuvastaa Ruiz Dubrovinin pohdintoja minuuden rakentamisesta ja eri tavoista, joilla ihmisten identiteetit muotoutuvat ja niitä rajoitetaan tai vahvistetaan ihmissuhteissa.

Näyttelyssä tutkitaan monia eri teemoja, kuten identiteetin jatkuvaa muodonmuutosta, yksilön epävarmuutta modernissa yhteiskunnassa, sosiaalisen hyväksynnän saavuttamiseen tähtäävää teeskentelyä, hetkellistä ja näennäistä voitonriemua ja arvovallan tunnetta.
Kokonaisuutena teokset muodostavat eräänlaisen kuvitteellisen sosiaalisen ympäristön, jossa eri roolit ja idealisoidut identiteetit ovat suhteessa toisiinsa ja niistä muodostuu kertomus, joka nousee todellisuuden yläpuolelle ja alkaa kuvata irrationaalista ja unenomaista olemassaoloa.
(ENG) Bolthole series depicts different portraits and embodiments that explore internal dilemmas and the desire to rebuild oneself. The exhibition reflects on Ruiz Dubrovin’s concern with the construction of the self and the ways in which personal identities are formed, constrained, or enhanced during ongoing relationships.
The themes of this exhibition are very diverse; the perpetual metamorphosis of identity, the uncertainty of the individual in modern society, the masquerade played by humanity to achieve social acceptance, the illusory and fleeting sensation of triumph and prestige are all treated-and more.
As a whole, the works form a fictitious social scenario where different roles and idealized identities interrelate with each other and form a narrative unit that goes beyond the real promoting an irrational and dreamlike existence.
(SVE) Serien Bolthole framställer olika porträtt och förkroppsliganden som undersöker inre dilemman och en önskan att återuppbygga sig själv. Utställningen reflekterar kring mitt intresse i hur jaget konstrueras och över de sätt som identiteter formas, inskränks eller förbättras under pågående relationer mellan människor.
Utställningens teman är mycket olika; den eviga metamorfosen av identiteten, individens osäkerhet i det moderna samhället, maskeraden som mänskligheten spelar för att vinna socialt godkännande samt den flyktiga känslan eller illusionen av triumf och prestige. Dessa och många flera teman behandlas i mina verk.
Verkhelheten formar ett fiktivt socialt scenario där olika roller och idealiserade identiteter ställs i relation med varandra och skapar en berättelse som går bortom verkligheten och manar fram en irrationell och drömlik existens.

Jenni Haili – Voyage Out

(FI) Jenni Hailin valokuvainstallaation Voyage Out lähtökohtana toimivat hänen isoisotätinstä Fannyn ja isotätinsä Signen emigroitumismatkat Amerikkaan. Installaation muodostamilla aikajanoilla Hailin kuvaamien maisemavalokuvien rinnalle lomittuvat kuvat eri lähteistä: arkistoista, verkosta, kirjoista sekä tekoälyohjelmien luomat kuvat. Teoksen kuvat on vedostettu historiallisella märkälevyambrotypia-menetelmällä.

(ENG) The starting points of Jenni Haili's photo installation Voyage Out are the emigration trips of her great-great-aunt Fanny and great-aunt Signe to America. In the timelines formed by the installation, alongside the landscape photographs taken by Haili, images from different sources intertwine: pictures from archives, the web, books, and created by artificial intelligence programs. The images in the work are re-photographed by using the historical wet plate collodion process.

(SVE) Utgångspunkten för Jenni Hailis fotoinstallation Voyage Out är hennes farfarsmors faster Fannys och gammelfaster Signes emigrationsresor till Amerika. I tidslinjerna som bildats av installationen, vid sidan av landskapsfotografierna tagna av Haili, flätas bilder från olika källor samman: från arkiv, webben, böcker och bilder skapade av program inom artificiell intelligens. Bilderna i verket är återfotograferade med hjälp av den historiska våtplåts-ambrotypmetoden.


Ninni Korkalo – The Best Lover (2023)

(FI) The Best Lover on lyhytelokuva itsensä rakastamisesta. Se leikittelee rakkauden myyteillä tavoitellen itsensä rakastamisen vallankumouksellista voimaa. Feministinen huumori kuplii ja hämmentää, kun tekoäly louhii parhaan rakastajan määritelmää ja galaxien eläköitynyt kuningatar puhuttelee Maan asukkaita. Kuin rakastelukohtauksessa konsanaan, kuva tarkentuu auringonlaskuihin ja vesiputouksiin siirtäen huomion luonnon rakastamiseen. Tärkeintä on vannoa rakkauden vala – luonnollisesti itse itselle.

(ENG) The Best Lover is a short film about loving yourself. It plays with the myths of love in pursuit of the revolutionary power of self-love. Feminist humor bubbles and confuses as artificial intelligence mines the definition of the best lover, and the retired Queen of the Galaxy addresses the inhabitants of Earth. As in a love scene, the image focuses on sunsets and waterfalls, shifting the act of love towards nature. The most important thing is to swear an oath of love – naturally to yourself.

(SVE) The Best Lover är en kortfilm om att älska sig själv. Den leker med kärleksmyterna i jakten på självkärlekens revolutionära kraft. Feministisk humor bubblar och förvirrar när artificiell intelligens bryter definitionen av den bästa älskaren, och den pensionerade drottningen av galaxerna tilltalar jordens invånare. Liksom i en kärleksscen fokuserar bilden på solnedgångar och vattenfall, och flyttar fokus till att älska naturen. Det viktigaste är att svära en kärleksed – naturligtvis till dig själv.

https://forumbox.fi/exhibition/niskanen-labat-dubrovin-haili/