Crusellin kadonnut aarre

La 27.7.2024 klo 18 Musiikkitalo, Helsinki
Rekonstruoitu konsertto ja Mozartin Jupiter-sinfonia
Weber–Crusell–Mozart

Tommi Hyytinen, käyrätorvi
Suomalainen barokkiorkesteri
Janne Nisonen, kapellimestari

Wolfgang Amadeus Mozartin tunnetuimpiin sinfonioihin kuuluva 41. sinfonia, lisänimeltään Jupiter, saa kesäkonserteissa Uudessakaupungissa 26.7. ja Helsingissä 27.7. parikseen Bernhard Crusellin viimeksi noin 200 vuotta sitten soitetun konserton käyrätorvelle. Sen on rekonstruoinut esityskuntoon Johanna Eränkö Hyytinen. Kadonneen ja nyt ”löydetyn” musiikkiaarteen kunniaksi Helsingin-konserttiin voi vihjeiden perusteella löytää lippuja helsinkiläisistä kahviloista.

Ensimmäisiin suomalaisiin säveltäjiin kuuluneen Bernhard Crusellin (1775–1838) sävellyksistä klarinettikonsertot tunnetaan tänä päivänä laajasti. Käyrätorvikonserton luultiin kadonneen kokonaan, mutta viimeisen 30 vuoden aikana sen joistakin osista on löytynyt muutama sovitus. Lisäksi on olemassa Crusellin käsikirjoitus soolokäyrätorven osuudesta. Konserton tarkkaa sävellysvuotta ei tiedetä, mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan teos on esitetty ensimmäistä kertaa 4.4.1810 Tukholmassa, mistä voi päätellä säveltämisen tapahtuneen viimeistään vuonna 1809.

Konserton rekonstruointi sai alkunsa erikoisen sattuman kautta: Käyrätorvisti Tommi Hyytinen kysyi säveltäjä- ja musiikkitieteilijäpuolisoltaan Johanna Eränkö Hyytiseltä apua tiedonhankinnassa Crusellin käyrätorvikonsertosta. Kun uutta ja kiinnostavaa tietoa alkoi löytyä, Eränkö Hyytisen aiempi väitöstutkimusidea vaihtui Crusell-tutkimukseen, ja osana tutkimusta käyrätorvikonsertto teoksen alkuperäiskokoonpanolle on nyt rekonstruoitu sellaiseen muotoon, jossa sitä on viimeksi kuultu noin 200 vuotta sitten. Konserttoa ei ole myöskään koskaan aiemmin esitetty Suomessa. Solistina luonnontorvea soittaa Tommi Hyytinen. Konsertin kapellimestarina toimii Janne Nisonen.

Käyrätorvikonsertossa on enemmän mielleyhtymiä 1800-luvun alun ranskalaisten säveltäjien teoksiin kuin vaikkapa Mozartin konserttoihin. Vuonna 1803 Crusell olikin tehnyt matkan Pariisiin saadakseen lisää oppia säveltäjänä. Hän opiskeli ja esiintyi myös Saksassa, mutta teki pääosan urastaan Tukholmassa.


Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) sai kesän 1788 aikana valmiiksi peräti kolme sinfoniaa. Viimeisenä niistä valmistui C-duuri-sinfonia (nro 41), ja se oli myös ylipäätään Mozartin viimeinen sinfonia.

Sinfonian kantaesityksestä ei tiedetä. Kroonisesta rahapulasta kärsinyt säveltäjä ei kuitenkaan olisi kirjoittanut viimeisiä sinfonioitaan ilman tuntuvaa tilauspalkkiota. Sinfonioiden kunnianhimoisuus kertoo siis tilausten merkittävyydestä, mutta myös antoisasta luomiskaudesta, joka oli hiljattain tuottanut esimerkiksi Don Giovannin (1787).

Mozartin kuoleman jälkeen sinfonia sai Isossa-Britanniassa markkinointisyistä lisänimen Jupiter roomalaisen ylijumalan mukaan. Mitä luultavimmin sillä haluttiin luoda kuvaa esimerkillisestä teoksesta.

Johanna Eränkö Hyytinen kertoo Crusellin konserton rekonstruoinnista Kauri-salissa 26.7. kello 16–17 ja Musiikkitalon päälämpiössä kahvilan päädyssä 27.7. kello 17–17.30.

Aarrejahdista voi voittaa konserttilippuja

Helsingin-konserttiin ja FiBOn syksyn konsertteihin voi voittaa lippuja osallistumalla aarrejahtiin, jossa on mukana 12 helsinkiläistä kahvilaa. Oikeita paikkoja etsitään vihjeiden perusteella, ja aarteita kysytään kahviloiden tiskeiltä. Useimmat kahvilat tarjoavat aarteen löytäjälle myös juoman. Kaikissa paikoissa palkintoja on useampi kuin yksi. Vihjeet löytyvät täältä: https://fibo.fi/etusivunuutiset/aarrejahdista-voi-voittaa-lippuja/

Liput

20/25/30/40 € (normaali), 15/20/25/35 € (eläkeläinen), 10/15/20/25 € (alennusryhmät): Musiikkitalon lipunmyynti ja musiikkitalo.fi

Opiskelijaliput 5 €: konserttipäivänä Musiikkitalosta

https://fibo.fi/konsertit/2024/crusellin-kadonnut-aarre/