FiBO: Mozart ja Itämeren ystävät

Hinta: 20 € (tai mesenaattilippu 35 €)

Tämä tapahtuma on jo mennyt

Katso tulevia tapahtumia Stadissa.fi -etusivulta.

MOZART JA ITÄMEREN YSTÄVÄT
Kamarimusiikkia klassismin ajalta

Crusell–Kraus–Mozart

FiBO Players:
Pauliina Fred, traverso
Minna Kangas, viulu
Juha-Pekka Koivisto, viulu
Laura Kajander, alttoviulu
Tatu Ahola, sello

Itämeri, joka on nykyään tärkeä luonnonsuojelukohde, on ollut vuosisatoja geopoliittisesti kiinnostava alue. Viikinkien, hansalaivojen, kaupankäynnin ja sotimisen lisäksi alueella on ollut runsaasti musiikillisia virtauksia. Uudessakaupungissa syntynyt Bernhard Henrik Crusell (1775–1838) ja saksalainen Joseph Martin Kraus (1756–1792) työskentelivät Kustaa III:n hovissa Tukholmassa. Kumpikin oli jo aikanaan tunnustettu säveltäjä. Krausin kymmenestä jousikvartetosta kuusi julkaistiin Berliinissä vuonna 1784 Kustaa III:lle omistettuina. Kraus tapasi vuonna 1778 Wienin-matkallaan Haydnin, mutta hänen ei kuitenkaan onnistunut tutustua Mozartin ja Haydnin kehittämiin ja kvartetoissaan käyttämiin sävellysmuotoihin vaan saman ajan Sturm und Drang -suuntaukseen.

Crusell sai 17-vuotiaana pääasiallisesti itseoppineena kiinnityksen klarinetiksi Tukholman kuninkaalliseen hovikapelliin. Sävellysoppinsa hän haki Pariisista. Divertimenton oboelle tai traversolle ja jousikvartetolle Crusell sävelsi vuonna 1823 uransa loppupuolella, jolloin hän oli Tukholman hovikapellin parhaiten palkattu muusikko.

”Instrumentti, jota en voi sietää”, kirjoitti Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) isälleen vuonna 1778 tarkoittaen huilua. Hän arvosti kuitenkin Mannheimin hoviorkesterin loistavaa huilistia J. B. Wendlingiä, joka luultavasti vaikutti positiivisesti Mozartin huilukvartettojen syntyyn ja laatuun. Mozart ei saanut kaikkia lupaamiansa huilutilaussävellyksiä (kaksi konserttoa ja kolme kvartettoa) valmiiksi ajallaan ja sai korvauksena vain puolet palkasta. Isä nuhteli poikaansa kirjeitse, ja poika vastasi jälleen kerran: ”– – tiedät, kuinka voimattomaksi tulen, kun minut on pakotettu säveltämään instrumentille, jota en voi sietää.”

Oopperoiden kamarimusiikkisovitukset olivat hyvin suosittuja 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Triosovitus Taikahuilu-oopperasta on Mozartin itsensä kirjoittama, tosin tehty lähes pakon sanelemana: ”Minulle on tullut vastaan ikävä tehtävä sovittaa oopperani puhaltimille ensi sunnuntaihin mennessä. Jos en sitä tee, joku muu tekee sen puolestani ja korjaa voitot itsellensä”, kirjoitti Mozart isälleen 20. heinäkuuta 1782.

https://fibo.fi/konsertit/2025/mozart-ja-itameren-ystavat/