Tuhkimo
Hinta: 24 - 116 e
Ajankohdat:
Tapahtumasta:
Pakko nähdä ennen kuin taika raukeaa!
Rakastettu kansantarina Tuhkimosta palaa Kansallisbalettiin. Mukana ovat kaikki tutut elementit kuten hyvä haltijatar, kärryiksi muuttuva kurpitsa ja Tuhkimon tanssiaiskenkä. Hurmaava koreografia sekä herkullinen puvustus ja lavastus tarjoavat runsaasti ihasteltavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Sekä yleisön että kriitikoiden rakastama Tuhkimo sopii hyvin elämän ensimmäiseksi balettikokemukseksi.
Arvostettu pitkän linjan brittikoreografi David Bintley teki Tuhkimon alkujaan Birminghamin baletille vuonna 2010, ja Suomen kansallisbaletissa se nähtiin vuonna 2018. Britanniassa Bintleyn nimi on laadun tae balettiesitykselle, ja onpa hänen nimensä tuttu suomalaisyleisölle myös viime kausilta; Bintleyn Saiturin joulu sai kantaesityksensä Kansallisbaletissa joulukuussa 2023 ja saavutti heti suuren suosion.
Tuhkimo on saanut äitinsä kuoltua julman äitipuolen, jolla on kaksi tytärtä. Myöhemmin myös Tuhkimon isä on kuollut, ja tytön elämä on muuttunut surkeaksi; hän joutuu palvelemaan niin äitipuoltaan kuin sisarpuoliaan ja asumaan keittiön nurkassa. Tuhkimon ainoa aarre on hänen äitinsä vanha kaunis tanssikenkäpari.
Kansantaru Tuhkimosta on maailman tunnetuimpia ja laajimmalle levinneitä tarinoita. Siitä on kerrottu tuhansia erilaisia versioita. Varhaisimpana tunnettuna versiona pidetään antiikin Kreikassa ainakin 500-luvulle ennen ajanlaskun alkua jäljitettyä Rhodopisin tarinaa, joka kertoo Egyptin kuninkaan naivasta kreikkalaisesta kurtisaanista.
Tuhkimosta on kerrottu myös aasialaisessa tarinaperinteessä vuosisatojen ajan. Varhaisia muunnelmia tarinasta ovat mm. kiinalainen satu Ye Xian vuodelta 860 ja japanilainen Sumiyoshin tarina 1000-luvulta. Arabialaisessa perinteessä vastaava satu löytyy Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja Vietnamissa Tấm Cámin tarinasta.
Varhaisin eurooppalainen painettu versio sadusta on julkaistu italialaisessa satukokoelmassa Pentameronessa vuonna 1634. Tunnetuimpia versioita sadusta ovat ranskalaisen Charles Perrault’n versio vuodelta 1697 ja saksalaisten Grimmin veljesten versio vuodelta 1812.
https://oopperabaletti.fi/osta/id/303485/
Rakastettu kansantarina Tuhkimosta palaa Kansallisbalettiin. Mukana ovat kaikki tutut elementit kuten hyvä haltijatar, kärryiksi muuttuva kurpitsa ja Tuhkimon tanssiaiskenkä. Hurmaava koreografia sekä herkullinen puvustus ja lavastus tarjoavat runsaasti ihasteltavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Sekä yleisön että kriitikoiden rakastama Tuhkimo sopii hyvin elämän ensimmäiseksi balettikokemukseksi.
Arvostettu pitkän linjan brittikoreografi David Bintley teki Tuhkimon alkujaan Birminghamin baletille vuonna 2010, ja Suomen kansallisbaletissa se nähtiin vuonna 2018. Britanniassa Bintleyn nimi on laadun tae balettiesitykselle, ja onpa hänen nimensä tuttu suomalaisyleisölle myös viime kausilta; Bintleyn Saiturin joulu sai kantaesityksensä Kansallisbaletissa joulukuussa 2023 ja saavutti heti suuren suosion.
Tuhkimo on saanut äitinsä kuoltua julman äitipuolen, jolla on kaksi tytärtä. Myöhemmin myös Tuhkimon isä on kuollut, ja tytön elämä on muuttunut surkeaksi; hän joutuu palvelemaan niin äitipuoltaan kuin sisarpuoliaan ja asumaan keittiön nurkassa. Tuhkimon ainoa aarre on hänen äitinsä vanha kaunis tanssikenkäpari.
Kansantaru Tuhkimosta on maailman tunnetuimpia ja laajimmalle levinneitä tarinoita. Siitä on kerrottu tuhansia erilaisia versioita. Varhaisimpana tunnettuna versiona pidetään antiikin Kreikassa ainakin 500-luvulle ennen ajanlaskun alkua jäljitettyä Rhodopisin tarinaa, joka kertoo Egyptin kuninkaan naivasta kreikkalaisesta kurtisaanista.
Tuhkimosta on kerrottu myös aasialaisessa tarinaperinteessä vuosisatojen ajan. Varhaisia muunnelmia tarinasta ovat mm. kiinalainen satu Ye Xian vuodelta 860 ja japanilainen Sumiyoshin tarina 1000-luvulta. Arabialaisessa perinteessä vastaava satu löytyy Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja Vietnamissa Tấm Cámin tarinasta.
Varhaisin eurooppalainen painettu versio sadusta on julkaistu italialaisessa satukokoelmassa Pentameronessa vuonna 1634. Tunnetuimpia versioita sadusta ovat ranskalaisen Charles Perrault’n versio vuodelta 1697 ja saksalaisten Grimmin veljesten versio vuodelta 1812.
https://oopperabaletti.fi/osta/id/303485/
Tapahtumapaikka / Venue
Helsinginkatu 58
00250 Helsinki
Jaa valitsemassasi palvelussa:
Stadissa.fi tarjoaa vinkkejä vapaa-aikaan vuoden ympäri.
Voit vinkata mukaan tapahtuman tai uutisen Helsingin seudulta.










































































