Gallen-Kallela, Klimt & Wien

1900-luvun vaihteen nuoret taiteilijat halusivat irrottautua radikaalisti vanhoillisina pidetyistä taideihanteista ja suunnata kohti uutta, vapaampaa taidekäsitystä.

Ateneumin Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely kertoo, miten Akseli Gallen-Kallelan taide kehittyi vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien, kuten Gustav Klimtin ja Koloman Moserin kanssa. Näyttely tuo myös ensimmäistä kertaa Gustav Klimtin maalauksia Suomeen.

Tunnetuin tällainen irtautuminen on Wienin sesessio, joka perustettiin vuonna 1897. Klimtin johdolla perustettua, taidetta uudistanutta sesessio-liikettä yhdisti kiinnostus uuden identiteetin kehittämiseen ja moderniin elämäntapaan sekä suuriin julkisiin taideteoksiin. Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä nähdään myös valokuvia sekä muotoilua, kuten arjen esineitä, koruja ja muotia.

— Mainos —

×

— Sisältö jatkuu —

Beethoven-friisin rekonstruktio, kuva: Anton Sailo

Klimtin teos wieniläisestä seurapiirihahmosta Amalie Zuckerkandlista (1869–1942) omaa koskettavan tarinan. Zuckerkandl oli juutalainen, joka menehtyi keskitysleirillä 1942. Työ on jäänyt keskeneräiseksi taiteilijan kuollessa 1918. Teos oli osa natsien takavarikoimia maalauksia, joka palautettiin pitkän omistusoikeuskiistan jälkeen lopulta perillisille.


Gustav Klimt: Amalie Zuckerkandl. Kuva: Anton Sailo

1900-luvun vaihteen nuoret taiteilijat halusivat irrottautua radikaalisti vanhoillisina pidetyistä taideihanteista ja suunnata kohti uutta, vapaampaa taidekäsitystä. Tunnetuin tällainen irtautuminen on Wienin sesessio, joka perustettiin vuonna 1897 Gustav Klimtin johdolla.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely kertoo taiteilijoista, joiden kanssa Akseli Gallen-Kallela teki yhteistyötä, ja joiden näyttelyihin hän osallistui. Wien oli 1900-luvun alussa uusien ajatusten, tyylien ja kansainvälisten vaikutteiden sykkivä keskus, joka houkutteli eri alojen taiteilijoita ympäri Eurooppaa. Heidän pyrkimyksensä taiteen ja taide-elämän uudistamiseen nousevat esiin näyttelyssä, joka sisältää sekä modernia taidetta että muotoilua.

Sesessionistien päätavoite oli kaikkien taiteenlajien tasa-arvo. Kuvataiteen, arkkitehtuurin, käsityön, muotoilun ja muodin tuli kuvata muuttunutta ja modernia elämäntapaa. Heitä yhdisti uuden identiteetin ja elämäntavan kehittäminen sekä kiinnostus julkisiin suuriin taideteoksiin ja kauneuden kuvaamiseen. Laaja liike ei ollut yhtenäinen taidesuuntaus, vaan siihen sisältyi useita tyylisuuntia sekä pyrkimys asioiden tyylittelyyn tai pelkistämiseen.

Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta ja muotoilijoilta: Emilie Flöge, Akseli Gallen-Kallela, Ferdinand Hodler, Josef Hoffmann, Gustav Klimt, Broncia Koller-Pinell, Max Kurzweil, Elena Luksch-Makowsky, Koloman Moser, Edvard Munch sekä Egon Schiele.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely toteutetaan yhteistyössä Wienin Belvederen taidemuseon kanssa. Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Anu Utriainen ja asiantuntijana hankkeessa on toiminut FT Arnika Groenewald-Schmidt (Belvederen taidemuseo). Näyttelyluettelo julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Uutta: Lue näyttelytekstit huonekohtaisesti omalta laitteeltasi täällä

Näyttelyn luennot ja keskustelut Ateneum-salissa (museolipulla):

La 27.9. klo 13-14 Luento: Arnika Groenewald-Schmidt: Inspiroiva Wien – Akseli Gallen-Kallela ja sesessio
To 2.10. klo 17-18 Luento: Anu Utriainen: Wienin syke  
To 6.11. klo 17–18  Keskustelu: Naiset, muoti ja uusi taide 
To 22.1. klo 17-18 Luento: Anu Utriainen: Wienin syke  

Ateneum Late 21.11.2025, museo on avoinna klo 10–22 

Ajalla: 26.9.2025–1.2.2026

Tiistai–Keskiviikko 10–18
Torstai 10–20
Perjantai 10–18
Lauantai–Sunnuntai 10–17
Maanantaisin suljettu

https://ateneum.fi/nayttelyt/gallen-kallela-klimt-wien/

Pääkuvassa Josef Engelhart: Metsäjärvi (Kylpevä nainen), (1896–1897). Kuva: Atelier Stiegler/Massard, Wien Museum