Valo Vairion taidenäyttely: Eksymäkäyriä ja muita löytöjä - avajaiset

Valo Vairio: Esymäkäyriä ja muita löytöjä 17.11. - 13.12.2014. 

Taidenäyttelyn avajaiset 19.11.2014 Klo 18 - 22 @ Ruokala & Galleria Onda, Toinen linja 3, Helsinki

Avoinna:
Ma - Ti 11 - 18
Ke - To 11 - 20
Pe 11 - 22
La 11:30 - 16

https://www.facebook.com/events/356251617868074/?ref=22

Jou,
Keväällä 2014 sain/saimme vihdoin työhuoneen: Voltax 1. Ensin se täytyi rakentaa(rakennuksen sisälle). Aluksi oli etsittävä rakennustarvikkeita, lautoja, vaneria, lasivillaa jne. Kiven alla olivat. Nyttemmin joka puolelta vino, ikkunaton ja ilmastoimaton työhuone on ehtinyt täyttyä hyvin. Aina tuntuu olevan jotain kannettavaa sinne mennessä. Onneksi on löytynyt myös paljon hyödyllisiä värejä ja välineitä.

Siellä kaiken ja ei minkään keskellä yhdistelen asioita: pintoja, muotoja, värejä, ajatuksia. Usein työni rakentuu monesta materiaalista: metalliverkosta, kuplivasta maalista, ei-kuplivasta maalista, tasaisista pinnoista, epätaisaisista pinnoista, rautalangasta väännän. Välillä on vaikea sanoa onko kyseessä kollaasi vai maalaus. Enkä sano.

Töiden siemen löytyy vahingossa löytämällä. Yleensä matkalla jonnekin, tai ei minnekään. Päämäärättömiltä kävelyiltä, seikkailuretkiltä, sieltä sun täältä. Maasta tai roskalavalta löytyy kangas, ruosteinen pellinpala, vanerinpala, lasinsiru, kivi, asiakirja, värikäs muovilevy tai "hieno roska". Ei ole syytä väheksyä myöskään suurta merta, joka tuo valmiiksi hiottuja esineitä tai niiden osia suoraan kotirantaan, Merihaan juureen. Sieltä kivikosta ovat monet aarteet löytyneet. Purkualueet ja rakennukset antavat mukaani paloja katoavasta maailmasta.

On vaikeaa maalata tai liimata täysin valkoiselle tai valmiille pohjalle. On inspiroivaa, kun pohjassa itsessään on valmiiksi jotain mistä lähteä liikkeelle. Jos siinä ei ole, siihen täytyy laittaa jotain mitä on löytänyt. Usein pohjustan useita kertoja ennen kuin löydän siitä jotain kiinnostavaa, mistä jatkaa. Pohjustuksessa tärkeitä apuvälineitä maalin tai liiman lisäksi on hiomakone, taltta, morapuukko sekä ruuvimeisseli. Loputon työstö ei ole aina tarpeen, vaan joskus muutama piste, viiva tai väriläiskä riittää. Vähän on enemmän ja vähän enemmän voi olla jo liikaa.

Aina sitä etsii jotakin, mutta ei tiedä mitä ja mistä. Löydänkö eksyneitä, osasia ja palasia jotka saavat uuden merkityksen töissäni, vai löytävätkö palaset eksyneen ja antavat haahuilijalle päämäärän? Kyllä. 

Suurenmoisia kiitoksia tuesta:
Mika Palonen
Miia Puustinen
Annan Roposäätiö
Lasse Vairio