Katolla

Tiivistyvässä kaupungissa rakennusmaa on tiukassa. Samaan aikaan kattojen pinta-ala Helsingissä on yli 3 500 hehtaaria. Katolla-näyttely kannustaa nostamaan katseen ylös ja miettimään, kuinka rakennusten viidennen julkisivun tarjoamaa pinta-alaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Näyttely esittelee erilaisia mahdollisuuksia, kuten lisärakentamista, aurinkoenergian hyödyntämistä sekä kaupunkivihreän lisäämistä katoille.

Peruskorjauksen yhteydessä taloyhtiöiden kannattaa tutkia lisäkerrosrakentamista. Lisärakentamisen kautta saatavat tulot voivat mahdollistaa energiatehokkuuteen tehtävät parannukset, jotka maksavat itsensä takaisin pienempinä energialaskuina.  Täydennysrakentaminen on myös yhteiskunnalle edullisempaa kuin kokonaan uusien asuinalueiden rakentaminen. Uudistuotannolla voidaan monipuolistaa asuntotyyppijakaumaa sekä sillä on positiivinen vaikutus alueen palveluihin kasvavan asukasmäärän myötä.

Urbanisoituvassa maailmassa viherkatot lisäävät kaupunkivihreää ja hillitsevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Helsingin viherkattolinjaus astuu pian voimaan. Sen tukemana vihreää infrastruktuuria tulee integroida entistä vahvemmin Helsingin kaupunkikuvaan. Maaseudun turve- ja heinäkatoista on tultu pitkä matka, mutta vanhan teknologian tarjoamat arvot ja hyödyt on otettava uudella tavalla osaksi modernia kaupunkirakentamista.

Katot ovat otollinen paikka aurinkoenergian tuottamiseen. Aurinkopaneeli tuottaa sähköä ja aurinkokeräin lämmintä käyttövettä. Helsingin Iso Roobertinkatu sekä Vantaan Tikkuraitti ja Asematie ovat Suomen ensimmäiset ilmastokadut, joilla on tutkittu muun muassa aurinkopaneeleiden sijoittamista kaupunkiin. Ilmastokaduilla pyritään vähentämään päästöjä säästämällä energiaa ja siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin, lisäämällä kaupunkivihreää ja etsimällä uusia vähähiilisempiä toimintamalleja. Ilmastokadut toimivat esimerkkinä kaupungeille.