Uuden tiedon klubi

Hinta: Vapaa pääsy

Tämä tapahtuma on jo mennyt

Katso tulevia tapahtumia Stadissa.fi -etusivulta.

Uuden tiedon klubilla nähdään 2.3. klo 17 esityksiä mm. avaruudesta, uskonnosta ja ensihoidosta. Tule paikalle Tiedekulmaan tai seuraa striimiä!

Teemu Willamo: Tähtien magneettiset aktiivisuussyklit
“Yötaivaan tähdet näyttävät hyvin mitättömiltä pisteiltä – mutta ovat todellisuudessa samanlaisia käsittämättömän kirkkaita plasmapalloja kuin Aurinko, vaikka paljon kaukaisempia. Tutkimukseni käsittelee magneettisia aktiivisuussyklejä nuorissa tähdissä, jotka muistuttavat Aurinkoa sellaisena kuin se oli yli 4 miljardia vuotta sitten. Auringossa on havaittu auringonpilkkuja säännöllisesti 1600-luvulta alkaen, ja näiden määrä vaihtelee noin vuosikymmenen mittaisissa sykleissä. Muita käytännön esimerkkejä siitä, miten Auringon aktiivisuuden voi helposti havaita, ovat revontulet, joita esiintyy sitä useammin mitä aktiivisemmassa vaiheessa sykliään Aurinko on. Tutkimuksessani olen löytänyt uusia esimerkkejä tähdistä, joissa näitä syklejä esiintyy.”

Teemu Willamo on tähtitieteen väitöskirjatutkija matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Hän on kiinnostunut siitä, millainen Aurinko on muiden tähtien joukossa, millainen sen historia on ja millaiseksi se tulee kehittymään.

Maxime Grandin: Dune Aurora and Citizen Science
“In early 2020, a new form of polar aurora now known as ‘dune aurora’ was discovered thanks to citizen scientists. These ‘dunes’ take the appearance of parallel stripes in the green, diffuse auroral emission, and have been reported during a handful of events by Finnish amateur astrophotographers. We think that the dunes occur when the aurora illuminates a quite elusive type of atmospheric wave called ‘mesospheric bore’, which can propagate horizontally over large distances and modulate the atomic oxygen density at about 100 km altitude. While this is still the beginning of the dune aurora studies, these discoveries open new opportunities to study the most mysterious region of our atmosphere, where measurements are scarce due to physical and technological constraints.”

Maxime Grandin (@Maxime_Grandin) is a postdoctoral researcher in space physics at the Faculty of Science. Maxime hopes that citizen science might play an important role in bridging the gap between scientists and the rest of the society and hence contribute to increasing trust in science.

Igor Mikeshin: What Do We Know about Russian Christianity?
“In my talk, I will present a point that neither outsiders worldwide nor Russians themselves have any good understanding of: the diversity and richness of Russian Christianities. I will discuss whether there is a Russian Christianity at all, what its main forms are, and whether the Russian self-identifying Christian population is generally religious. Up to the present moment, there has not been a substantial discussion on the Russianness of the major forms of Christianity in today's Russia. The existent research mainly focuses on the role of the Orthodox Church, but the Russianness of many other ‘glocal’ (global and local at the same time) Christian communities is not taken into account.”

Igor Mikeshin is a postdoctoral researcher in Social and Cultural Anthropology, Faculty of Social Sciences. He is an expert in Russian Evangelical Christianity and currently in the middle of his 4-year postdoctoral project on the gender order, family values, and sex in the Russian Baptist community in the Russian Northwest.

Christoffer Ericsson: Ensihoitajien työssäjaksamiseen vaikuttavat tekijät
“Ensihoidon opettajana näen paljon nuoria, osaavia ja innokkaita vastavalmistuneita ensihoitajia. Osa heistä päättää valitettavasti myös vaihtaa alaa aikaisessa vaiheessa uraa. Tähän on vaikuttanut niin koronatilanne ja hoitoalan arvostus mutta myös ensihoitotyössä jo pitkään vallinneet kuormitus- ja ympäristötekijät. Tutkimuksessani selvitän tätä ilmiötä useasta näkökulmasta; ensihoitotehtävien vaikutusta suomalaisten ensihoitajien työuupumiseen ja myötätuntouupumiseen, suomalaisen ensihoitotyön vaatimuksia ja resursseja sekä ensihoidon työkulttuurin vaikutusta vastavalmistuneiden pohjoismaisten ensihoitajien psykologisen resilienssin kehittymiseen.”

Christoffer Ericsson (@ChrideEricsson) on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja toimii ensihoidon koulutusvastaavana ammattikorkeakoulu Arcadassa. Tavoitteena on, että tutkimustuloksilla voisimme saada kansainvälisesti tarkasteltua ajankohtaista tietoa ensihoidon työhön liittyvistä tekijöistä, joihin on aiheellista tarttua, jos haluamme pitää korkeakoulutettuja ensihoitajia alalla pidempään.

https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/uuden-tiedon-klubi#section-111851
https://fb.me/e/2VhkYVePA