Laskiaistiistai

Laskiaistiistaita  vietetään Laskiaissunnuntain jälkeen, jolloin perinteisesti ulkoillaan, syödään hernerokkaa, pannaria sekä laskiaispullia.

"Liirum laarum laskiaista, pitkiä pellavia, hienoja hamppuja!"

Laskiaisen viettoa ja perinteitä 

Ennen laskiaiseen kuuluivat monet tavat, uskomukset ja taiat. Pellavan kasvun turvaamiseksi naisten tuli pitää tukkansa hajallaan ja sitä oli suittava ahkerasti. Laskiaissaunassa ei puhuttu, jotta kesä olisi saatu olla rauhassa hyönteisiltä. Ruokaa pidettiin pöydällä koko päivän, jotta sitä riittäisi runsaasti koko vuodeksi.

Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Myös herkut kuuluivat laskiaiseen. Laskiaispullat alkoivat yleistyä jo 1800-luvulla.

Laskiaistiistai edustaa perinteen mukaan laskeutumista paastoon, jonka alla syödään tavallista tuhdimmin ennen tuhkakeskiviikkona alkavaa paastoa, joka kristillisessä perinteessä kestää 40 päivää palmusunnuntaihin saakka. Nykyään muodikasta lyhytpaastoa voi soveltaa myös laskiaisen aikaan. Se voi joidenkin tutkimusten mukaan jopa edistää terveyttä.

Suomalaisen laskiaisen perinteet viittaavat ikivanhoihin pakanallisiin kevään juhliin. Sekä katolisissa että luterilaisissa maissa laskiaiseen on kuulunut runsas ruokatarjoilu ja riehakas ilonpito, Suomessa hernekeitto, juusto ja nuorten mäenlasku.

Monet suomalaisen laskiaisen menot ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Mäkeä laskevat nuoret toivottivat tulevalle vuodelle onnea huutamalla ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja ja lautasenkokoisia nauriita”. Suomalaisen laskiaisen perinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat.

Laskiainen on myös katolisen kirkon kevätpaaston alkajaisjuhla. Sitä vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaisen taustalla on kertomus Jeesuksen 40 päivän paastosta erämaassa. Laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika, joka loppuu pääsiäisenä. Kevätpaastoa on vietetty 600-luvulta saakka. Ennen sen alkua on katolisissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja. Oleellista paastonajalle oli liharuokien pois jättäminen ruokavaliosta. Laskiaistiistain jälkeinen tuhkakeskiviikko aloittaa 40 päivää kestävän paastoamisen.

Laskiaisen aikaan kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiais­sunnuntai sekä kahta päivää myöhemmin vietettävä laskiais­tiistai. Useissa maissa myös niiden välinen maanantai, joka esimerkiksi Saksassa tunnetaan nimellä Rosen­montag (”ruusu­maanantai”). Suomessa sanaa laskiainen on perinteisesti käytetty juuri laskiais­tiistaista. 

Katso Yle Arkistosta laskiaisen viettoa ennenvanhaan Kaivopuistossa, Tampereella ja Turussa.