Laskiaissunnuntai

Laskiaissunnuntaita vietetään taas helmikuun alussa. Laskiaisena on tapana nimensä mukaisesti laskea mäkeä, ulkoilla ja tietenkin herkutella laskiaispullilla. 


Laskiaissunnuntaina mäenlaskun lisäksi suosittua on myös luistelu ja muu talvinen ulkoilu. 

Laskiaistiistaita edeltävä sunnuntai muistuttaa ajankohdasta, josta on 7 viikkoa pääsiäiseen.

Mehevät (perinteiset) laskiaispullat 

Laskiaispullat syntyvät perinteiseen tapaan kermavaahdolla, sekä hillolla tai mantelimassalla. 

1. Lyhyen kaavan mukaan
Ostaa valmiita pakastepullia, laita uuniin ja vatkaa kerma ja lisää hillo/mantelimassa

2. Pitkän kaavan mukaan

Ainekset
5 dl kevytmaitoa
50 g hiivaa (tai pari pussia kuivahiivaa) 
1 dl sokeria
1 tl suolaa
2 tl kardemummaa
1 kpl muna
75 g mantelimassaa
12 dl vehnäjauhoja (12-14)
150 g voita

Voiteluun
1 kpl munaa
Väliin
1 dl vadelmahilloa ja/tai 75 g mantelimassaa
2 dl kuohukermaa

Koristeluun
1 dl tomusokeria

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. (Kuivahiiva selvästi kädenlämpöistä lämpimämpään pienen jauhomäärän kanssa ja sekoita hyvin)

2. Sekoita joukkoon sokeri, suola, kardemumma, muna, raastettu mantelimassa ja osa vehnäjauhoista.

3. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa taikina kädellä pehmeäksi ja kimmoisaksi. Lisää pehmeä rasva vaivaamisen loppupuolella.

4. Peitä taikinakulho leivinliinalla ja anna kohota lämpimässä paikassa puolisen tuntia.

5. Kun taikina on kohonnut, jaa se paloiksi ja pyörittele palat pulliksi leivinpaperin päälle. Voitele pullat munalla. Voit halutessasi lisätä mahtelilastuja koristeeksi.

6. Paista laskiaispullia 200 asteessa noin 20 minuuttia. Ota uunista ja anna jäähtyä.

Leikkaa laskiaispullien hattuosa pois ja koverra pohjien keskelle tilaa täytteelle.

7. a) Mantelitäyte: Raasta mantelimassa hienolla raastinterällä vaahdotetun kerman joukkoon ja täytä pullat.
7. b) Hillotäyte: Lisää hillo pulliin tekemääsi koverrukseen ja lisää kermavaahto.

Ripottele siivilän läpi pullien päälle tomusokeria ja tarjoa herkkusuille.

Taustaa laskiaisesta

Laskiainen on alkuaan katolisen kirkon kevätpaaston alkajaisjuhla. Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaiskirkkopyhän taustana on Raamatun kertomus Jeesuksen paastosta erämaassa. Laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika, joka loppuu pääsiäisenä. Kevätpaastoa on vietetty 600-luvulta saakka. Ennen sen alkua on katolisissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja. Oleellista paastonajalle oli liharuokien pois jättäminen ruokavaliosta. Laskiaistiistain jälkeinen tuhkakeskiviikko aloittaa 40 päivää kestävän paastoamisen.

Laskiaiseen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiais­sunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiais­tiistai, useissa maissa myös niiden välinen maanantai, joka esimerkiksi Saksassa tunnetaan nimellä Rosen­montag (”ruusu­maanantai”). Suomessa sanaa laskiainen on käytetty juuri laskiais­tiistaista.

Suomalaisen laskiaisen perinteet viittaavat ikivanhoihin pakanallisiin kevään juhliin. Sekä katolisissa että luterilaisissa maissa laskiaiseen on kuulunut runsas ruokatarjoilu ja riehakas ilonpito, Suomessa hernekeitto, juusto ja nuorten mäenlasku. Monet suomalaisen laskiaisen menot ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Mäkeä laskevat nuoret toivottivat tulevalle vuodelle onnea huutamalla ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja ja lautasenkokoisia nauriita”. Suomalaisen laskiaisen perinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat.

(Kuva: Kotihiiren tupa)