Kahden kuukauden kuningas
Hinta: 10 €
Ajankohdat:
Tapahtumasta:
Suomen tasavallan viettäessä 100-vuotisjuhlia vuonna 2017 järjestää Aatelisliiton avustusjärjestö näyttelyn Kahden kuukauden kuningas - Hessenin prinssi Friedrich Karl. Näyttely käsittelee kuningas Friedrich Karlia ja kuningaskuntahanketta Suomessa. Näyttelyn tuotto käytetään kokonaisuudessaan yhdistyksen harjoittamaan sosiaaliseen työhön.
Aukioloajat:
17.11.2017 vain kutsuvieraille
18.11.2017 - 26.11.2017 päivittäin klo 11.00-18.00.
Kahvila on auki päivittäin klo 11.30-18.00.
Osoite: Ritarihuone / Ritarikatu 1, 00170 Helsinki
Pääsyliput: 10 € (Lapset alle 12 v veloituksetta)
Opastukset:
Opastuksen voi tilata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Yhdelle opastukselle mahtuu enintään 25 henkilöä. Opastuksen hinta on 70 € pääsyliput 10 € / hlö.
Opastusvaraukset voi tehdä rouva Eva Ehrnroothille, puh: 0400 493 783, s-posti: tipi1946@hotmail.com.
Luennot:
Kungadömet Finland - ett kort äventyr! Professori Henrik Meinander, tiistaina 21.11.2017 klo 18.00. Luento ruotsiksi.
P.E. Svinhufvud itsenäisyysmiehenä. Professori Martti Häikiö, lauantaina 25.11.2017 klo 15.00. Luento suomeksi.
Käytännön asioita:
Maksu vain käteisellä.
Ritarihuoneen alakerrassa on vaatesäilytys. Isommat selkäreput ja laukut jätetään vierailun ajaksi naulakkoon.
Kahvilassa myydään sekä suolaisia ??että makeita herkkuja.
Taustatietoa:
Monarkian kannattajiin lukeutuivat mm. J.K. Paasikivi ja P.E. Svinhufvud sekä monet tiedemiehet ja professorit. Monarkistit vetosivat vuoden 1772 kustavilaiseen hallitusmuotoon. Kuninkaanvaali suoritettiin 9.10.1918 ja Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi ja myöhemmin maakreivi Friedrich Karl (1868-1940). Hän oli naimisissa Saksan keisarin Wilhelmin sisaren Margarethen (1872-1954) kanssa. Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan ja prinssi kieltäytyi Suomen kruunusta jo 4.12.1918.
Kuninkaanlinnaksi kelpuutettiin entinen Keisarillinen palatsi, nykyinen Presidentinlinna. Vuoden 1918 tapahtumissa rakennus oli vaurioitunut, mutta inventaariot oli ehditty viedä turvaan. Kuninkaan yksityisasunnoksi suunniteltiin Gustaf Estlanderin (1872-1930) piirtämää ja Eliel Saarisen (1873-1950) täydentämää Villa Hjeltiä Helsingin Tehtaankadulla.
Stockmannin tavaratalon palveluksessa työskennelleet arkkitehti Gustaf Strengell (1878-1937) ja sisustusarkkitehti Harry Röneholm (1892-1951), saivat tehtäväkseen ajanmukaistaa entisen Keisarillisen palatsin.
He laativat varsin yksityiskohtaiset piirustukset uusia tiloja varten. Interiöörit ja huonekalut suunniteltiin klassisoivan saksalaisen biedermeierin hengessä, joka tuolloin oli suunnittelijoiden muodissa.
Stockmannin tavaratalo sai tehtäväkseen sisustaa tulevan kuninkaanlinnan myös muilta osin ja niinpä Strengell ja Röneholm lähetettiin ostosmatkalle Eurooppaan. Hankittiin huonekaluja, peilejä, lampetteja, kynttelikköjä, hopeaa ja posliinia. Luonnollisesti saksalaiset esineet olivat hyvin edustettuina: mm. barokki- ja rokokookaapit, uusklassiset lipastot ja rokokootuolit.
Hankintoihin kuului myös suomalaisia kansanomaisia ryijyjä, ruotsalaisia kustavilais- ja rokokoolipastoja sekä kaksi kullattua pietarilaista empirenojatuolia todennäköisesti seremonialliseen käyttöön.
Kuningaskuntasuunnitelmien kaaduttua Linnaa varten hankitut esineet jäivät Stockmannin tavaratalolle, koska valtio ei niitä halunnut lunastaa. Niinpä Stockmannille perustettiin vuonna 1920 antiikki- ja taideteollisuusesineiden osasto, joka onneksi valokuvattiin.
Ajan huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen antiikkiesineiden myynti ei ollut taloudellisesti kannattavaa ja osasto lopetettiin jo 1921. Muutamia esineitä, kuten kullatut empirenojatuolit osti professori Karl Hedman Pohjanmaan museon kokoelmiin, vuorineuvos Amos Anderson osti kartanoonsa Kemiön Söderlångvikiin ranskalaistyyppisen rokokookaluston ja Stockmannin omaan museoon jäi joitakin huonekaluja. Esineitä päätyi myös moniin suomalaisiin koteihin ja kartanoihin.
http://afuf.fi/introsivu/ritarihuoneen_nayttelyt/
Aukioloajat:
17.11.2017 vain kutsuvieraille
18.11.2017 - 26.11.2017 päivittäin klo 11.00-18.00.
Kahvila on auki päivittäin klo 11.30-18.00.
Osoite: Ritarihuone / Ritarikatu 1, 00170 Helsinki
Pääsyliput: 10 € (Lapset alle 12 v veloituksetta)
Opastukset:
Opastuksen voi tilata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Yhdelle opastukselle mahtuu enintään 25 henkilöä. Opastuksen hinta on 70 € pääsyliput 10 € / hlö.
Opastusvaraukset voi tehdä rouva Eva Ehrnroothille, puh: 0400 493 783, s-posti: tipi1946@hotmail.com.
Luennot:
Kungadömet Finland - ett kort äventyr! Professori Henrik Meinander, tiistaina 21.11.2017 klo 18.00. Luento ruotsiksi.
P.E. Svinhufvud itsenäisyysmiehenä. Professori Martti Häikiö, lauantaina 25.11.2017 klo 15.00. Luento suomeksi.
Käytännön asioita:
Maksu vain käteisellä.
Ritarihuoneen alakerrassa on vaatesäilytys. Isommat selkäreput ja laukut jätetään vierailun ajaksi naulakkoon.
Kahvilassa myydään sekä suolaisia ??että makeita herkkuja.
Taustatietoa:
Monarkian kannattajiin lukeutuivat mm. J.K. Paasikivi ja P.E. Svinhufvud sekä monet tiedemiehet ja professorit. Monarkistit vetosivat vuoden 1772 kustavilaiseen hallitusmuotoon. Kuninkaanvaali suoritettiin 9.10.1918 ja Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi ja myöhemmin maakreivi Friedrich Karl (1868-1940). Hän oli naimisissa Saksan keisarin Wilhelmin sisaren Margarethen (1872-1954) kanssa. Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan ja prinssi kieltäytyi Suomen kruunusta jo 4.12.1918.
Kuninkaanlinnaksi kelpuutettiin entinen Keisarillinen palatsi, nykyinen Presidentinlinna. Vuoden 1918 tapahtumissa rakennus oli vaurioitunut, mutta inventaariot oli ehditty viedä turvaan. Kuninkaan yksityisasunnoksi suunniteltiin Gustaf Estlanderin (1872-1930) piirtämää ja Eliel Saarisen (1873-1950) täydentämää Villa Hjeltiä Helsingin Tehtaankadulla.
Stockmannin tavaratalon palveluksessa työskennelleet arkkitehti Gustaf Strengell (1878-1937) ja sisustusarkkitehti Harry Röneholm (1892-1951), saivat tehtäväkseen ajanmukaistaa entisen Keisarillisen palatsin.
He laativat varsin yksityiskohtaiset piirustukset uusia tiloja varten. Interiöörit ja huonekalut suunniteltiin klassisoivan saksalaisen biedermeierin hengessä, joka tuolloin oli suunnittelijoiden muodissa.
Stockmannin tavaratalo sai tehtäväkseen sisustaa tulevan kuninkaanlinnan myös muilta osin ja niinpä Strengell ja Röneholm lähetettiin ostosmatkalle Eurooppaan. Hankittiin huonekaluja, peilejä, lampetteja, kynttelikköjä, hopeaa ja posliinia. Luonnollisesti saksalaiset esineet olivat hyvin edustettuina: mm. barokki- ja rokokookaapit, uusklassiset lipastot ja rokokootuolit.
Hankintoihin kuului myös suomalaisia kansanomaisia ryijyjä, ruotsalaisia kustavilais- ja rokokoolipastoja sekä kaksi kullattua pietarilaista empirenojatuolia todennäköisesti seremonialliseen käyttöön.
Kuningaskuntasuunnitelmien kaaduttua Linnaa varten hankitut esineet jäivät Stockmannin tavaratalolle, koska valtio ei niitä halunnut lunastaa. Niinpä Stockmannille perustettiin vuonna 1920 antiikki- ja taideteollisuusesineiden osasto, joka onneksi valokuvattiin.
Ajan huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen antiikkiesineiden myynti ei ollut taloudellisesti kannattavaa ja osasto lopetettiin jo 1921. Muutamia esineitä, kuten kullatut empirenojatuolit osti professori Karl Hedman Pohjanmaan museon kokoelmiin, vuorineuvos Amos Anderson osti kartanoonsa Kemiön Söderlångvikiin ranskalaistyyppisen rokokookaluston ja Stockmannin omaan museoon jäi joitakin huonekaluja. Esineitä päätyi myös moniin suomalaisiin koteihin ja kartanoihin.
http://afuf.fi/introsivu/ritarihuoneen_nayttelyt/
Tapahtumapaikka / Venue
Jaa valitsemassasi palvelussa:
Stadissa.fi tarjoaa vinkkejä vapaa-aikaan vuoden ympäri.
Voit vinkata mukaan tapahtuman tai uutisen Helsingin seudulta.









































































