Lucia-kulkue ja Lucian päivä

Lucia-kulkue nähdään Lucian päivänä jälleen Senaatintorilla ja sen ympäristössä. Jo toisena poikkeusvuonna Suomen Luciaa juhlitaan pääosin striimin välityksellä.

Tämän vuoden Luciaksi valittiin äänestyksellä maarianhaminalainen Ingrid Enckell.

Perinteiseen tapaan Lucia kruunataan Tuomiokirkossa 13. joulukuuta klo 17. Tänä vuonna kruunaajana toimii THL:n Mika Salminen.

Seuraa kruunajais-lähetystä suorana täältä

Lucia-keräyksen tuotoilla tuetaan lapsiperheitä, joilla on erilaisia vaikeuksia arjessaan. 

Lucia-kulkuetta ei tänäkään vuonna järjestetä

Poikkeusolojen ja rajoitusten takia Lucia-kulkuetta ei tänä vuonna järjestetä, vaan Lucian kruunaamista ja haastattelua voi seurata nettilähetyksenä. Lucia laskeutuu tuomikirkon portaita alas puolivälin tasanteelle, jossa hän antaa televisiohaastattelun. Tämän jälkeen hän palaa takaisin kirkkoon. 

Normaalioloissa Lucia-kulkue lähtee Senaatintorilta kruunaamisen jälkeen kello 18 ja etenee kulkueessa Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle, Pohjoisesplanadille ja palaa sieltä takaisin Unioninkatua pitkin Senaatintorille. Kulkueessa saattoi nähdä myös tonttuja, hevosia ja museoautoja.

Vuoden 2021 Lucia Ingrid Enckell. Kuva: Folkhälsan

Suomessa Lucian päivää on vietetty pitkään erityisesti ruotsinkielisissä piireissä. Nykyisin päivää vietetään yhä useammin myös suomenkielisten keskuudessa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa.

Lucia-neito vierailee kuoroineen yleensä jopa 100 sairaalassa, vanhainkodissa, yrityksessä ja tapahtumassa joulu- tammikuussa. Teemaviikkojen perinteiset vierailut sairaaloihin ja vanhainkoteihin järjestetään poikkeusoloissa pääosin virtuaalitervehdyksin.

"Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy!" 

Sokeiden ja näkövammaisten pyhimys

Osittain legendan, osittain pimeään vuodenaikaan sijoittuvan päivän vuoksi Lucia on nähty valon tuojana. Tiettävästi Lucian kuolema ajoittuu Diocletianuksen vainoihin vuoden 300 tienoilla. 

Legendan mukaan sisilialainen Lucia oli kristitty neito, jonka hänen sulhasensa kavalsi roomalaisille. Luciaa yritettiin pakottaa prostituoiduksi ja surmata polttamalla, mutta kuin ihmeen kautta kumpikaan ei onnistunut. Lopulta pyöveli surmasi Lucian miekalla.

Toisen legendan mukaan ei-kristitty nuori mies rakastui Lucian kauniisiin silmiin. Lucia ei kuitenkaan huolinut miestä vaan lopulta repi silmät päästään ja lähetti ne miehelle. Tarina kertoo, että mies järkyttyi ja kääntyi kristityksi. Lucia onkin sokeiden ja näkövammaisten pyhimys.

Lucian päivän historiaa

Sisiliassa Luciaa lienee palvottu pyhimyksenä jo 400-luvulla. Keskiajalla Lucia-kultti levisi vähitellen Pohjoismaihin. Suomessa varhaisin maininta Lucian päivästä on 1330-luvulta. Suureksi juhlaksi Lucian päivä ei Suomessa muodostunut ja myös etunimenä Lucia pysyi harvinaisena.

Luciaan liittyvä rikas kansanperinne, johon nykyinen juhlinta pohjautuu, on muodostunut Skandinaviassa vähitellen 1600-1700-luvuilta alkaen. Mainintoja on erityisesti Ruotsista. Osittain taustalla ovat olleet saksalaiset joulutavat, joita levisi runsaasti Pohjoismaihin juuri tuolloin.

Luciassa on nähty yhteneväisyyttä saksalaiseen Kristus-lapsen traditioon, jossa lapsi esitettiin valkoisiin puettuna ja valoa tuoden, joskus kynttilä pään päällä.

Lisätietoja lahoittamisesta, avustuskohteista ja Lucia-keräyksestä.

Lucia-päivän nettikauppa.

Katso nettilähetystä Lucian päivän kruunajaisista täällä

Kuva: Bonin Volker Von 1962, Helsingin kaupunginmuseo
 
Muut Helsingin joulutapahtumat ja -myyjäiset