Eduskuntavaalit, ennakkoäänestys

Eduskuntavaalit 2023 järjestetään sunnuntaina 2.4.2023. Eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajat Eduskuntaan.

Ennakkoäänestys järjestetään 22.-28.3.2023. Äänestää voi Helsingissä ennakkoäänestyspaikoissa, kuten useimmissa posteissa ja kirjastoissa niiden aukioloaikoina (Huom. Tarkista aukioloaika oman äänestyspaikkasi tiedoista).  

Helsingin ennakkoäänestyspaikat

Ennakkoäänestyspaikat ulkomailla 22.-25.2023

Ota nämä mukaan, kun äänestät ennakkoon

1. Ota ehdottomasti mukaasi henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Jos äänestät ennakkoon Suomessa, eikä sinulla ei ole tällaista asiakirjaa, voit hakea lähimmältä poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavaa maksutonta väliaikaista henkilökorttia. Sitä hakiessasi tarvitset kaksi passikuvaa.

Voit ottaa mukaasi myös postitse kotiisi saapuneen ilmoituskortin (ilmoitus äänioikeudesta), mutta voit äänestää myös ilman sitä. Jos äänestät ennakkoon laitoksessa tai ulkomailla, kortti kannattaa ottaa mukaan, koska se nopeuttaa äänestämistä näissä paikoissa. Mikäli et jostain syystä ole saanut ilmoituskorttia, voit tiedustella sitä ja/tai sen tietosisältöä mistä tahansa maistraatista.

2. Jos haluat selvittää jo etukäteen ehdokkaasi ehdokasnumeron, löydät ehdokkaiden numerot täältä ja lisäksi esimerkiksi ehdokkaiden omista vaalimainoksista sekä tiedotusvälineistä.

3. Jos et kykene itse tekemään äänestysmerkintää, voit ottaa mukaasi oman avustajan. Oma avustaja ei kuitenkaan saa olla vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö eikä hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Jos sinulla ei ole mukana omaa avustajaa, mutta tarvitset avustamista, vaalivirkailija avustaa sinua.

Helsingin eduskuntavaaliehdokkaita

Liike Nyt ehdokkaat
Vihreiden ehdokkaat
Kokoomuksen ehdokkaat
Vasemmistoliiton ehdokkaat
SDP:n ehdokkaat
Keskustapuolueen ehdokkaat
RKP:n ehdokkaat
Piraattien ehdokkaat
Kristillisten ehdokkaat
Perussuomalaisten ehdokkaat 
Kommunistisen puolueen ehdokkaat 
Eläinoikeuspuolueen ehdokkaat 
Vapauden liitto ehdokkat
Feministinen puolue ehdokkaat 
Itsenäisyyspuolue ehdokkaat 
Suomen kansa ensin -puolueen ehdokkaat 
Liberaalipuolueen ehdokkaat 
Korjausliike ehdokkaat
Avoin puolue ehdokkaat
Kristallipuolue ehdokkaat 
Valta kuuluu kansalle
Sinimusta liike

VAALIKONEITA löytyy joka lähtöön. Vaalikoneen voi valita itselleen tärkeän teeman mukaan. Täysin neutraalia vaalikonetta ei ole ja kaikilla vaalikoneiden tarjoajilla on oma agendansa, joillain avoimesti, joillain vähemmän selkeästi. 

Nuorten vaalikone
Kysymyksissä teemoja mm. ilmastonmuutoksesta, kuukautissuojista ja opiskelun maksullisuudesta.

YLEn vaalikone
Aiheista löytyy esimerkiksi valtion velkaantumisesta, sosiaaliturvan reiluudesta, muunsukupuolisuudesta ja ympäristökysymyksistä. Kysymysten yhteydessä näet, ketkä ehdokkaat ovat mitäkin mieltä kustakin asiasta.

Eläinpoliittinen vaalikone
Animalian ja Suomen eläinsuojelun vaalikoneessa tärkeitä kysymyksiä eläinsuojelun ja eläinasioiden näkökulmasta. Aiheissa mm. turkistarhausta ja eläinkokeita.

Etelä Suomen Sanomien vaalikone
Vaalikoneessa kysymyksiä mm. valtion taloudesta, YLEn rahoituksen leikkauksesta, rata- ja tieverkostoista, hoitajien palkoista ja turvallisuuskysymyksistä.

Helsingin Sanomien vaalikone
Voit vastata kysymyksiin päivänpoliittisista teemoista, kuten ympäristöstä, julkisesta taloudesta tai turvallisuuspolitiikasta. 


Nuorten äänestysaktiivisuus noussut SoMen siivittämänä

Suomen äänestysaktiivisuus on laskenut viime vuodet. Viimeksi äänestysprosentti koko maassa oli 72,1 ja Helsingin vaalipiirissä 77,7%. Äänestyskiinnostus on ollut alhaista nuorten keskuudessa. Aktiivisuus nousi kuitenkin vuoden 2019 vaaleissa jopa 9 prosenttiyksikköä ollen lähes 60%. Vähiten vaalit kiinnostavat nuorimpia 18-24 vuotiaita äänestäjiä, joille on ollut vaikea samaistua poliittisten päättäjien arvomaailmoihin. Poliitiikan tullessa mukaan sosiaaliseen mediaan voi äänestysaktiivisuus nousta jatkossa entisestään.

Julkisuuden henkilöt ovat aina olleet kansan suosiossa vaaliuurnilla. Sosiaalinen media siivittää aiempaa enemmän somessa suosittujen henkilöiden nousua päättäviin asemiin. Sanna Marinin kaltaiset politiikan "rokkitähdet" voivat olla jatkossa tärkeä osa vaaleja. Kärjistävän vaikutuksen ja lyhytjänteisyyden johdosta pienetkin henkilökohtaiset skandaalit voivat kuitenkin koitua kohtaloksi.

Ryhmäkuri ja läpinäkymättömyys herättävät kritiikkiä

Kansanedustajat ovat eduskunnassa puolueiden listoilla, joissa vallitsee ns. ryhmäkuri asioista äänestettäessä. Tämä kansanedustuslaitoksen "valuvika" aiheuttaa sen, että yksittäiselle edustajalle annettu ääni ja valta valuu puolueelle, jonka kattotason agendaa se vahvistaa. Yksittäisen asian päättämistä tärkeämpää voivat olla poliittiset perusteet, kuten omaa puoluetta tukevien sidosryhmien rahoituksen varmistaminen.

Vain sitoutumattomat kansanedustajat voivat äänestää eduskunnassa ilman puolueen määräävää valtaa. Yksittäiset puolueiden jäsenet saavat äänestää oman näkemyksensä mukaan ns. "omatuntokysymyksissä" eli käytännössä puolueille ja heidän taloudellisille tukijoilleen vähämerkityksisissä asioissa.

Eduskunnan turvallisuusosasto sai nuhteita vuonna 2018 oikeusasiamieheltä hävitettyään Eduskunnan vierailijalistoja, eikä suostunut luovuttamaan niitä julkisuuteen. Toiminta ei saata istituution toimintaa ja siihen vaikuttavia tahoja päivänvaloon. Käytännössä järjestely mahdollistaa vaikutusvaltaisten lobbareiden pääsyn vaikuttamaan eduskuntapuolueiden agendoihin. Korkein hallinto-oikeus linjasi, että vierailijalistat ovat julkisia asiakirjoja. Korkeimman oikeuden lisäksi monet asiantuntijatahot ovat toivoneet eduskunnalta edelleen läpinäkyvyyttä kansanedustajien ja puolueiden vaikuttamisen osalta, toistaiseksi tuloksetta.

Tutustu lisää:
Eduskuntavaalit
https://vaalit.fi