Viikot, tunnit, kuukaudet - Kuvia muistamisesta ja katoamisesta
Näytelmäkirjailija ja -ohjaaja Reko Lundánin kirjaan ja omaan tarinaan perustuva musiikin kehystämä teos Tunnit, viikot, kuukaudet tuo dramaattisen tarinan koskettavalla tavalla näyttämölle.
Kati Kaartisen kirjoittama teos pohjautuu Reko ja Tina Lundánin romaaniin Viikkoja, kuukausia (WSOY, 2006) sekä Tina Lundánin romaaniin Ensimmäinen kesä (WSOY, 2008). Reko Lundan menehtyi kirjansa julkaisun jälkeen vuonna 2006 sairastettuaan kolme vuotta vakavaa aivokasvainta.
Kun ihminen saa kuulla, että elinaikaa on jäljellä enää ehkä vain viikkoja, kaikki loppuu – ja jatkuu siitä huolimatta. Kuinka jatkaa tavallista arkea, joka yhtäkkiä onkin arvokkainta, mitä on? Kannattaako toivo? Milloin surutyö alkaa? Päättyykö se koskaan? Kuinka kertoa lapsille, että isä kuolee pian.
Tuomas Rinta-Panttilan ohjaaman esityksen ytimessä on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia: elämän ajallisuus ja rajallisuus. Kuoleman edessä ihminen on avuton ja uhmakas, pelokas ja toiveikas, häijy ja hellä. Kuoleman merkitsemän arjen keskeltä kiteytyvät näyttämölle kuvat yhteisistä hetkistä, surumielisinä ja säälimättöminä, mutta myös kirkkaina ja kevyinä. Jussi Tuurnan säveltämä ja livebändin soittama musiikki tuo helpotusta ja lohtua esityksen vakavien aiheiden herättämiin tunteisiin ja tekee niistä helpompia käsitellä.
”Tee mulle surumerkki
joka puhuu mun puolesta
näytän sitä ihmisille,
sille joka tulee liian lähelle,
tässä puhuu suru
ja muut ovat silloin hiljaa.
Tässä puhuu suru
ja muut ovat hiljaa.
Onko vielä helmikuu? On lunta.
Katson ovelta kun lapset ovat pihalla.”
Kesto: 1 h 40 min
Ei väliaikaa
https://kansallisteatteri.fi/esitys/tunnit-viikot-kuukaudet/
Helsingin seudulla on pitkän odotuksen jälkeen luvassa unohtumaton ja tapahtumarikas kesä.
