Joulun taikoja, tapoja ja uskomuksia

Joulun odotus on tunnelmallista aikaa, kun jouluvalot kajastavat kaupungin kaduilla ja ikkunoissa. Liikkeiden ja katujen tuhannet valot valaisevat keskustan ja valmistautuminen juhlapyhään alkaa. Kaupungin joulu avataan virallisesti vuosittaisessa joulunavauksessa ja valojen sytyttämisellä Aleksanterinkadulle.

Kristillisenä juhlana pidetty joulu tarjoaa perinteistä ja jopa taianomaista tunnelmaa myös maallisemmin juhlaan suhtautuville ihmisille.

brown cardboard box beside green christmas tree
Lahjat ja joulukuusi kuuluvat kiinteästi nykyjouluun. Kuva: Hert Niks

Nykyään joulun vietossa perinteisyys, uskomukset ja historia yhdistyvät modernin joulun nettiostamiseen, seitankinkkuihin, ledivaloihin ja vuosi vuodelta erikoisempiin jouluherkkuvariaatioihin.

JOULUN PERINTEITÄ JA USKOMUKSIA

Joulusauna, joulusiivous ja runsaat jouluruoat ovat tärkeitä jouluun kuuluvia perinteitä. Vanhemmat perinteet ja uskomukset tarjoavat myös kiinnostavia taikoija ja uskomuksia, joilla saattoi saavuttaa hyvää onnea vaikkapa naimattomille, kotieläimille tai tulevan vuoden viljasadolle.


Vanhoja joulun taikoja:

- Linnuille tuli jouluna tarjota jyviä, jolloin linnut eivät syö tulevaa satoa ja jyviä riittäisi myös ihmisille tulevan sadon muodossa. 

- Kun jouluaamuna ajettiin hevosella kirkolle, niin se joka kirkon pihassa sai toiselta varastettua ratsupiiskan, sai hyvän hevos-onnen.

- Jos aattoyön nukkuu kengät jalassa, eivät käärmeet tule puremaan kesällä.


- Hevosonni säilyy talossa, jos tallitonttua muisti Tapaninpäivänä.


- Jos isännät jouluyönä juopottelivat, kasvoi vilja hyvin kesällä. Jos liikaa joivat ja isäntä sammui, vilja tulisi lakoamaan.

- Lattialle levitettiin olkia jouluksi, mutta jos niiden päällä liialti piehtaroitiin, saattoi vilja kesällä laota.


- Riihen ovet pidettiin Jouluaaton yön yli auki, että tuli satoisa kesä.


- Jos halusi hyvän ohrasadon, piti Joulupäivän aamuna jättää vainajille viinauhri.

-Jos joulusaunassa vihtoo, ja paljon lehtiä jää iholle, on luvassa varakas puoliso. Mikäli iholle jää vain lehden paloja, saa varakasta esittävän, mutta on oikeasti rahattoman puolison. Jos lehtiä ei jää iholle, on puoliso oleva varaton.

-Naimattoman tulee aattoyön ajaksi avata vasemmalla kädellään kaikki laatikot ja kaappien ovet. Yöllä unessa voi nähdä tulevan puolisonsa sulkevan ne.


Taikoja voi kokeilla myös nykyaikana. Jos autotalliin vie puurolautasen tapanina, pysyy moderni autotallitonttu tyytyväisenä. Jos vaikka uusi pirssi siunaantuisi talliin tulevana vuonna.

Mistelin oksan alla suutelu tuo varsinkin amerikkalaisen populaarikulttuurin mukaan onnea. Mistelin uskomusten juuret ulottuvat kelttiläiseen kulttuuriin ja druideihin, joille misteli oli pyhä mm. sairauksia parantava kasvi. Muinainen sotajoukko saattoi kohdata metsässä, mutta mistelin alla heidän tuli solmia aselepo kuluvan päivän ajaksi. Misteli symboloikin rauhaa, sovintoa ja rakkautta. Nykyään Suomessakin esiintyvää misteliä löytyy ainakin Turusta.

Tontut ovat keskeisiä joulun hahmoja. Aiemmin tontut olivat talosta ja eläimistä huolehtivia haltioita. Joulupukin apulaiseksi ne siirtyivät ja 1800-1900 -luvun vaihteen paikkeilla. 1900-luvun alussa ne alkoivat hääriä tallien ja riihien sijaan joulun apulaisina tehden joululahjoja ja vahtien lasten kiltteyttä.

Joulupukkiperinne juontaa nuutti- ja kekripukeista, jotka kiertelivät alkujaan nuutinpäivänä kerjäämässä joulun tähteitä. Ne vierailivat taloissa pelotellen lapsia ja heitä palkiten tai vitsoja tuoden. Tarjotuista alkoholijuomista humaltuneina sarvipäiset pukit saattoivat olla pelottaviakin vieraita. Nykyisen punanuttuisen joulupukin uskotaan tulevan Yhdysvalloista 1800-luvulta, jolloin ilmestyi runo pulskasta Santa Clausista, joka toi kilteille lapsille lahjoja aattoyönä. Punanuttupukista on kiittäminen myös mm. Coca Colaa, joka otti pukin mainoskampanjoidensa hahmoksi 1930-luvulla.


Joulu Tammisalossa vuonna 1960. Kuva: Juha Jernvall, Helsingin kaupunginmuseo

Joulupuuro
on riisipuuroa (aiemmin Suomessa ohrapuuroa), johon on piilotettu manteli. Mantelin löytäjä pääsee naimisiin tai saa muuten osakseen onnea tulevana vuonna. Aiemmin ohrapuurolautanen vietiin hevostalliin tallitontulle tai saunaan saunatontulle. Näin muistettiin talosta, pihasta ja kotieläimistä huolehtivaa tonttua.

Joulukuusi on ollut Suomessa tärkeä osa joulua. Kuusiperinne on lähtöisin Saksasta jossa se yleistyi aiemmin ja kulkeutui 1800-luvulla Ruotsiin ja Suomeen. Aluksi kuusi oli lähinnä varakkaiden joulukoriste, joka yleistyi tavallisen kansan parissa vasta 1900-luvulla.

Maalaisromanttisista tavoista tunnettu on kuusen haku metsästä hevosen vetämällä reellä. Nykyään kaupunkiuperinteessä suosittua on hakea kuusi kuusenmyyntipaikoista toreilta. Niissä kuusen hinnat vaihtelevat 50-100 euron välillä. Markettikuusien tarjonta on vetänyt hintoja alas. Kauppakeskukset ovat viime vuosina antaneet kuusia kaupan kylkiäisinä ja aattona jopa ilmaiseksi.



Joulukuusen haussa 1930-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

VALKOISEN JOULUN HISTORIAA 

Helsingissä on nähty sekä runsaslumisia, että lumetttomiakin jouluja.  Lumisimpia jouluja on saatu vuosina 1915 (63cm), 1941 ja -65 (52cm), 1931 (49cm), 1981 (40cm) sekä 2010 (48cm). 

Keskimäärin lumetonta jouluna on joka kolmas vuosi. Helsingissä peräkkäisiä lumettomia "mustia" jouluja on ollut vuosina 1928-1930, 1949-1951, 2006-2008 ja 2015-2017. Tosin vuosina 1929, 1930 ja 1950 lunta saatiin sopivasti jouluaamuksi. Vuonna 1929 Tapaninpäivän aamuna lunta oli jo 25 cm.

Vuosi 1995 muistetaan lätkän MM-kullasta, mutta samana vuonna myös joulu oli jäätävän kylmä. Jouluaamuna pakkasta oli jopa 30 - 39 astetta eri puolilla Suomea. Etelä-Suomessa pakkasta oli joulun pyhinä 12-28 astetta. Vuoden 1996 joulu oli erikoinen lämpötilavaihteluineen. Tapaninpäivän aamuna pakkasta oli Helsingissä jopa 24-27 astetta, mutta illalla lämpötila oli laskenut jo nollaan. 


Lumi yllättänyt koiranulkoiluttajan Brahenkaulla 2008. Kuva: Kari Häkli / Helsingin kaupunginmuseo.

JOULUN JUURILTA NYKYAIKAAN

Ennen nykyistä kirkollista joulua on juhlittu Saturnalia-juhlaa. Se oli omistettu maanviljelyksen jumala Saturnukselle ja sitä on vietetty arvioiden mukaan ainakin vuodesta 400 ea. Juhlaviikolla totutut tavat käännettiin ylösalaisin ja orjat saivat vapaiden ihmisten oikeudet, kuten humaltua julkisesti ja lyödä vetoa. Isännät taas palvelivat orjiaan orjanhatut päässään. Yhdessä syötiin, juotiin ja karnevaalitunnelma vallitsi. Ihmiset antoivat toisilleen lahjoja ja yleinen suvaitsevuus vallitsi muuten tiukasti sosiaalisten rajojen yhteiskunnissa.

(klikkaa kuvasta suuremmaksi)

Koulun joulukuvaelma vuonna 1928. Kuva: Eric Sundström / Helsingin kaupunginmuseo

Kristillinen joulu
taas on saanut alkunsa kirkon ottaessa Saturnalia-ajankohdan haltuunsa ja kirjoittaessaan ajankohdan juhlimisen käsikirjoituksen uusiksi kristillisistä lähtökohdista. Kristillinen joulu yhdisteli eri kulttuurien ja perinteitä ja toi keskiöön Jeesuksen syntymäjuhlan. Myöhemmin joulusta on muodostunut kuusijuhla, jossa lahjojen antaminen ja perheiden ja suvun kokoontuminen yhteen vuoden päätteeksi on noussut keskiöön.


Kaupallisuus on osa länsimaista joulua. Vaikka joulun kaupallisuutta kritisoidaan paljon, ei se kuitenkaan käytännön tasolla osoita laantumien merkkejä. Joulu onkin kahtiajakoinen juhla. Se tarjoaa rauhaa ja hiljentymistä, mutta sen valmisteluun liittyy monilla myös kiirettä ja stressiä. Jouluvalmisteluissa voi vallita kauhun tasapaino, joka kuitenkin jouluaattoiltaan tultaessa vihdoin helpottaa.


Joulu tavaratalossa vuonna 1959, kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Fred Runeberg






Ehdota kiinnostavaa paikkaa Lisää kokemuksesi


Ehdota kuvia paikkaan

Osoite

Reittiopas opastaa sinut perille. Syötä vain oma lähtöosoitteesi kenttään.







Kerro kokemuksesi paikasta. Mistä pidit tai mikä on erityisesti mainitsemisen arvoista? *

(maks. 500 merkkiä)
(yhteystietoja ei julkaista, vain valinnainen nimimerkki)

Kuvavarmennus

Varmista allaolevalla laskutoimituksella, ettet ole robotti.

captcha
Jos kuva on liian epäselvä tai päivitit puuttuvan tiedon, lataa uusi tehtävä klikkaamalla tästä (lomakkeen tiedot eivät katoa)

Halutessasi nostaa tapahtumaasi, kysy mainospaikkoja: info(at)stadissa.fi.

* Pakollinen kenttä

Kiitos ehdotuksestasi! Stadissa.fi julkaisee sopivat ehdotukset sivulle.

Tarvitseeko paikan kuvaus mielestäsi muokkausta tai lisäystä? Kirjoita muokkaus-ehdotuksesi allaolevaan kenttään.

(maks. 1000 merkkiä)
(yhteystietoja ei julkaista)

Kuvavarmennus

Varmista allaolevalla laskutoimituksella, ettet ole robotti.

captcha
Jos kuva on liian epäselvä tai päivitit puuttuvan tiedon, lataa uusi tehtävä klikkaamalla tästä (lomakkeen tiedot eivät katoa)

Halutessasi nostaa tapahtumaasi, kysy mainospaikkoja: info(at)stadissa.fi.

* Pakollinen kenttä

Kiitos ehdotuksestasi! Stadissa.fi julkaisee sopivat ehdotukset sivulle.

Ehdota kuvaa tähän paikkaan. Huomioithan, että sinulla tulee olla oikeudet kuvaan ja sen julkaisemiseen.

(maks. 20 kuvaa ja 500 kilotavua)

Kuvavarmennus

Varmista allaolevalla laskutoimituksella, ettet ole robotti.

captcha
Jos kuva on liian epäselvä tai päivitit puuttuvan tiedon, lataa uusi tehtävä klikkaamalla tästä (lomakkeen tiedot eivät katoa)

Halutessasi nostaa tapahtumaasi, kysy mainospaikkoja: info(at)stadissa.fi.

* Pakollinen kenttä

Kiitos ehdotuksestasi! Stadissa.fi julkaisee sopivat ehdotukset sivulle.



Stadissa.fi