Hiihtoloma Helsingissä

Hiihtolomaviikolla Helsingissä on perinteisesti paljon tarjontaa lapsille ja nuorille.

Talvilomaviikko on Helsingin suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa viikolla 8 (18.- 22.2.2019). 

Vinkkejä talvilomalle Helsingissä

Liikuntaa alakouluikäisille päivittäin koko viikon Töölössä Easysport-tapahtumassa. Toimintaa joka päivä klo 11.-14.00 välisen ajan, ja mukaan pääsee Kisahallin pääsymaksun hinnalla. Urheiluseurakumppanit yhdessä liikunnanohjaajien kanssa varmistavat, että aika ei taatusti käy pitkäksi. 

Retkelle kävellen tai hiihtäen pääset jäälle talviloman ajaksi Laajasalon edustalle nousevaan Latukahvilaan.

Liikuntamyllyssä liikkuvat sisäänpääsymaksun hinnalla Easysportin ja FunActionin toimesta niin pienet kuin isotkin. Halli on ladattu täyteen aktiviteetteja urheiluseurojen suopealla avustuksella. 

Luistelukenttiä löytyy ympäri Helsinkiä. Hiihtolatua on varmimmin tarjolla Paloheinässä. 

Lasten liikennekaupunki on yleisölle avoinna hiihtolomaviikolla tarjoten perheille liikenneleikkipuiston toimintoja maanantasta perjantaihin.

Kulttuurikeskuksen kulttuuritaloissa eri puolilla Helsinkiä järjestetään hiihtolomaviikolla talvilomaleffoja, kursseja ja muita tapahtumia lapsille ja nuorille.

Vinkkejä lapsille hiihtoloman aktiviteetteihin:
Taidetyöpajoja Ateneumissa lapsille
Talvilomaseikkailu Luonnontieteellisessä museossa
Valomiekkatyöpaja Tekniikan museossa
Työpajoja ja leffoja kulttuuritaloissa 
Paikkoja ja aktiviteettejä lapsille
Helsingin hiihtoladut 
Hiihtolomaviikon muita tapahtumia 

Mistä hiihtoloma juontaa juurensa?

Kouvolalainen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen ehdotti Kasvatus ja koulu -lehdessä vuonna 1926 koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittaista hiihtolomaa. Hän kirjoitti, että keväthangilla hiihtäessään lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä lopun lukuvuoden puurtamiselle.

1930-luvun alussa Lauri Pihkala ryhtyi ajamaan asiaa eteenpäin. Kouluhallitus hyväksyi idean ja vuonna 1933 hiihtoloma otettiin kouluissa käyttöön. Valtion liikuntahallintoa tutkineen dosentti Erkki Vasaran mukaan koulujen hiihtolomat olivat yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä liikuntapoliittisista käytännön toimista maailmansotien välisellä kaudella.

Jo 1920-luvulla Grankulla Samskolan johdossa oli herännyt ajatus keskitalven pidemmästä lomasta, jotta oppilaille tarjoutuisi tilaisuus hiihtourheilun laajamittaiselle harrastamiselle. Niinpä koulu järjesti vuonna 1927 ensimmäisen kerran viikon mittaisen ”urheiluloman” viikolla 8. Tämä käytäntö jatkui koulun omana erikoisuutena, kunnes hiihtoloma tuli pakolliseksi kaikissa Suomen peruskouluissa viisi vuotta myöhemmin.