Feminiinisen monet kasvot -luentosarja: Jumalatar

Hinta: 80

Tämä tapahtuma on jo mennyt

Katso tulevia tapahtumia Stadissa.fi -etusivulta.

Syksyn luentosarjan teemana on jumalatar, jota käsittelemme kaleidoskooppimaisella otteella. Hahmottelemme jumalattaren tai naisjumalallisen merkityksiä sukupuolieron filosofiassa ja jungilaisessa syvyyspsykologiassa sekä paneudumme historian ja arkeologian tutkimusten välittämään kuvaan muinaisesta jumalattaresta. Tarkastelemme myös kristinuskon kahta Mariaa eri näkökulmista. Käsitteellisiä viitekehyksiä on siis useita ja jokaisella niistä on oma antinsa opiskelijan ajattelun ja oman elämän hahmottamisen suhteen.

Aloitamme luentosarjan filosofi Luce Irigarayn naisjumalallisesta, siirrymme sitten arkkityyppiseen, mytologioista juontavaan Suuren äitiin ja Vanhan Euroopan muinaiseen jumalattareen. Kurssilla käsittelemme myös Neitsyt Mariaa ja Maria Magdaleenaa, joilla on nähty yhteyksiä sekä Vanhan Euroopan jumalattareen että egyptiläisiin jumalattariin.

Kurssi on jatkoa syksyn 2022 Feminiinisen monet kasvot: naiset, luonto ja jumalallinen -luentosarjalle, mutta aiheet ovat uusia. Kurssi ei edellytä ennakkotietoja. Luentosarjan jatkoksi järjestetään kevätlukukaudella 2024 luennon teemoihin kytkeytyvä työpajasarja.

Ajankohta:

Kurssi pidetään viitenä peräkkäisenä tiistaina alkaen lokakuun viimeisestä tiistaista.

31.10., 7.11., 14.11., 21.11 ja 28.11.2023 klo 18-20

Paikka: Lapinlahden Lähde, Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki

Hinta: 80e

Ilmoittautuminen viimeistään 9.10. mennessä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Peruutusehdot: Peruutuksen voi tehdä maksutta viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Jos peruutus tehdään myöhemmin, peritään puolet kurssimaksusta. Peruutus tulee tehdä ennen kurssin alkamista, muutoin kurssista peritään täysi hinta.

Tervetuloa mukaan!

Feminiinisen monet kasvot -luentosarja: Jumalatar -ohjelma

Ti 31.10. Virpi Lehtinen: Luce Irigarayn naisjumalallinen

Belgialaissyntyinen filosofi Luce Irigaray käsittelee naisjumalallista yhtäältä pitkään puuttuneena naisen egoideaalina. Ajatus jumalasta egoideaalina tulee filosofi Ludvig Feuerbachilta. Irigarayn mukaan vasta kun naisella on oma jumalansa, hän pystyy tavoittelemaan aidosti omia päämääriään tai asettamaan oman subjektiviteettinsa. Molemmat edellyttävät Irigarayn mukaan suhteen omalle sukupuolelle ominaiseen äärettömyyteen. Toisaalta hän käsittelee naisjumalallista uudenlaisena käsityksenä jumalallisesta niin että se asettuu tämänpuoleiseen, aistimelliseen todellisuuteen, johon naiset ja naisellinen on yhdistetty kautta aikojen. Kristinuskossa jumalallinen on irrotettu aistimellisesta ja nähty se sen ylittävänä. Irigarayn ajattelussa nämä toisistaan erotetut olemisen ulottuvuudet yhdistyvät jälleen tai ensimmäistä kertaa. Tämä uusi aistimellisen ja transsendentaalisen liitto avaa uudelleen muun muassa sukupuolten välisen suhteen, mutta saa myös Irigarayn kysymään syntyisikö samalla Raamatussa mainittu morsiamen ja hengen häinä tai liittona nähty kolmas aikakausi.

Ti 7.11. Kaisa Kuurne: Suuren äidin arkkityyppi

Suuri äiti on yksi vanhimmista arkkityypeistä, joka on tunnistettavissa eri kulttuurien jumalattarissa. Suuri äiti ei ole pullantuoksuinen äiti, vaan elämän kiertokulkujen, kasvun ja hiipumisen, elämän ja kuoleman arkkityyppi. Esimerkkejä Suuresta äidistä ovat Mesopotamian Inanna ja Itä-Euroopan Baba Jaga. Suuri äiti on eräänlainen villiäiti, jonka tunteminen auttaa meitä kasvamaan ja kytkeytymään kaikkea elämää läpäiseviin kiertokulkuihin. Niissä kaikella on aikansa, niin syntymällä, luomisella, rakkaudella, kuolemalla kuin uudella elämällä. Luennolla arkkityyppiä tutkitaan sekä sen yhteyttä eri representaatioihin, että siihen, mitä voimme siitä oppia. Suuren äidin arkkityyppi rohkaisee luomaan elämään omat rytmimme, elämään vaistonvaraisesti ja kantamaan omaa voimaamme.

Ti 14.11. Elli Akrén-Ebbe: Euroopan muinainen jumalatar

Luennolla hahmotetaan tuntematonta jumalaa (jumalatarta). Paavalin kerrotaan Roomaan saapuessaan kiinnittäneen huomioita alttariin, joka oli omistettu tuntemattomalla jumalalle. Paavali päätteli, että kysymyksessä oli vielä tuntematon jumala eli Kristus, mutta entä jos kysymyksessä olikin muinainen jumalatar? Antiikin Kreikassa esimerkiksi sadonkorjuun jumalatar Demeter oli muinaista, arkaaista perua. Demeter ei kuulunut Olympos-vuoren jumalkaartiin, vaan hän oli paljon vanhempaa perua.

Demeterillä oli edeltäjänsä minoalaisessa kulttuurissa ja sitä edeltäneessä Vanhan Euroopan kulttuurissa, joka kerran kukoisti Tonavan jokilaaksoissa. Muinaisen jumalattaren nimi on kadonnut, mutta hänestä on jäänyt jälkeen symboleita ja pienoispatsaita, figuriineja. Erilaisia figuriineja on löytynyt runsaasti eri alueilta ja eri aikakausilta. Jumalattaren patsaisiin kuului muun muassa lintu-jumalatar, kohtaloiden kutojatar. Jumalatar edusti myös ikuista muodonmuutosta, metamorfoosia ja hänen merkkeihinsä kuului esimerkiksi perhonen, joka symboloi elämän kiertokulkua.

Luennolla luodaan katsaus muinaisen jumalattaren jälkeen jääneisiin arkeologisiin ja kulttuurisiin merkkeihin ja esineisiin ja pyritään niiden kautta luomaan kuva muinaisesta kulttuurista ja sen uskonnollisista menoista.

Ti 21.11. Elli Akrén-Ebbe: Jumalansynnyttäjä Maria

Muinaisen jumalattaren kultti siirtyi eteenpäin Antiikin Kreikkaan, mutta se oli luultavasti levinnyt myös muualle lähialueille. Kristinuskon aseman vahvistuessa ja muiden alueen uskontojen aseman heiketessä, katosivat myös jumalattaret ja papittaret. Uudeksi käytännöksi omaksuttiin juutalaisen, monoteistisen uskonnon järjestys, jossa ei ollut enää sijaa jumaluuksien moninaisuudelle, jumalattarille ja papittarille. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että jumalatarkultti olisi kadonnut kokonaan, se vain muutti jälleen kerran muotoaan, tällä kertaa siirtyen muun muassa, ei jumalattaren, vaan jumalansynnyttäjän hahmoon.

Luennolla tarkastellaan Neitsyt Marian uskonnollisen kunnioittamisen muotoja, joista voi löytää merkkejä Vanhan Euroopan jumalattaresta.

Ti 28.11. Kaisa Kuurne: Kaksi Mariaa ja Marian evankeliumi arkkityyppien ja ihmiskuvan näkökulmista

Neitsyt Marian ja Maria Magdaleenan ajatellaan olevan samaa juurta kuin egyptiläiset jumalattaret, kaksossisaret Isis ja Neftys. Isis ja Neitsyt Maria kuvataan syntymän kokemuksen ja anteliaan äidin hahmoina ja Neftys ja Maria Magdaleena kuoleman kokemuksen ja kuolleiden maailman suojelijoina.

Mariat muodostavat kristillisessä perinteessä yhdessä feminiinisen elämän ja kuoleman arkkityyppisen kokonaisuuden aivan kuin kaksoissisaret Isis ja Neftys. Arkkityyppisestä näkökulmasta Neitsyt Maria ei kuitenkaan edusta viatonta madonnaa, vaan luovuuden ja uuden elämän jatkuvaa mahdollisuutta feminiinisessä. Maria Magdaleena taas todisti Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta ja edustaa elämä-kuolema-elämä -kiertokulkua ja siihen liittyvää ylösnousemuksen mahdollisuutta. Arkkityyppisestii siinä on kysymys elämää jatkuvasti rytmittävästä kiertokulusta, jonka aikana muodostumme uudestaan ja uudestaan.

Marian evankeliumi on Maria Magdaleenan perintöä sanoittava Raamatun ulkopuolelle jätetty evankeliumi, jonka sanoma on, ettei ulkoisia sääntöjä ja kirkon määrittelyvaltaa tarvita, vaan vastaukset löytyvät ihmisen sisältä. Vuosisatoja kateissa olevan Marian evankeliumin voi ajatella sisältävän länsimaisesta ihmiskuvasta puuttuvan feminiinisen puolen, jonka ytimessä ovat inhimillisyys, sydämen seuraaminen ja sisäinen näkeminen.

Luennolla pohditaan kahta Mariaa ja Marian evankeliumia arkkityyppisen syvyyspsykologian ja yhteiskunnan ihmiskuvan näkökulmista.

Feminiinisen monet kasvot -luentosarjan luennoitsijat

Virpi Lehtinen on tohtori teoreettisen filosofian alalta ja sertifioitu fokusointikouluttaja. Hän on opettanut Kriittisellä korkeakoululla vuodesta 2016 ensin fokusointia ja koordinoinut vuodesta 2022 alkaen Feminiinisen monet kasvot-sarjaa. Naisten henkisyys -liikkeeseen merkittävästi vaikuttanut Jumalatar-teema on tullut tutuksi arkeologi Marija Gimbutasin löytämän Vanhan Euroopan sivilisaation osalta toimiessa Arkeomytologisen instituutin koordinaattorina (www.amisuomi.com). Lehtisen tutkimustyön aihe on ollut Luce Irigarayn filosofia (Luce Irigaray’s Phenomenology of Feminine Being, 2014). Väitöskirjaan perustuva yleistajuinen teos Luce Irigarayn työstä ilmestyy suomeksi keväällä 2024.

Kaisa Kuurne on VTT, sosiologin dosentti ja kirjailija, joka on myös arkkityyppisen työskentelyn ohjaaja, joogaopettaja ja runoilija. Kaisa tekee päivätyönsä sosiologian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja johtaa synnytyskulttuuria ja -kokemuksia tutkivaa HEBI-tutkimusryhmää. Hän on vuosien varrella tutkinut mm. perheen, kuulumisen, sosiaalisten sidosten ja elämää murtavien ja muuttavien voimien teemoja. Jungilaisen syvyyspsykologian fasilitointia Kaisa on opiskellut Archetypal and Cross-Cultural Studies Institute:ssa vuodesta 2016 Clarissa Pinkola Estésin oppilaana. Hän on kirjoittanut kirjat Sisäisen orvon viisaus (2018, Simo Kuurneen kanssa), runokokoelman Tuhatasteinen liekki (2020) ja Parantava yhteys: Feminiinistä puolta jäljittämässä (2022), joka sisältää Saragrahi Broon kuvittamat terapeuttiset kortit.

Elli Akrén-Ebbe on FM teoreettisen filosofian alalta, psykoterapeutti (VET) ja ohjaa Kriittisellä korkeakoululla muun muassa Tiedostamattoman kirjoittamisen kursseja. Akrén-Ebbe on ollut mukana perustamassa Kriittiselle korkeakoululle myös Filosofisen praktiikan koulutusta, sekä aloittanut naisfilosofeja käsittelevän luentosarjan. Häneltä on ilmestymässä tietokirja tiedostamattoman ruumiillisesta ulottuvuudesta ja sen vaikutuksesta ymmärrykseen sekä Vanhan Euroopan sivilisaatiota käsittelevä käännöstyö. Akrén-Ebbe opiskeli teoreettisen filosofian ohella myös naistutkimusta (nyk. sukupuolentutkimus). Hän on paneutunut erityisesti naisfilosofiaan ja -historiaan sekä naiselliseen uskontotieteessä.

Järjestäjä: Kriittinen korkeakoulu
http://www.kriittinenkorkeakoulu.fi

https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/feminiinisen-monet-kasvot-luentosarja-jumalatar/