Helatorstai

Helatorstaita vietetään jo perinteeksi tulleella "pyhällä arkivapaalla", jonka ajankohta on pääsääntöisesti torstaina toukokuussa.

Päivän ajankohta määräytyy kristillisten pyhien ja erityisesti pääsiäisen mukaan. Sitä vietetään 40. päivää pääsiäisen jälkeen ja 10 päivää ennen helluntaita, joiden ajankohta vaihtelee kirkollisten laskentakaavojen sekä täydenkuun mukaan.

Helatorstain tapahtumia löydät täältä

Kirppiksiä löydät täältä


Miksi ylimääräinen vapaapäivä?

Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa päivä on virallinen pyhäpäivä.

Koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaisesti, myös helatorstain ajankohta vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai.

Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.

Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.