Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään

Tutkimusmatkailijoiden jalanjäljillä muinaisessa Lähi-idässä
Kansallismuseossa 19.5.2022 11:00 — 4.9.2022 18:00
Kansallismuseon 3. kerroksessa

Nykyinen Lähi-itä on maailman vanhimpien ja suurimpien historiallisten imperiumien syntyaluetta. Kansallismuseo on koonnut yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa näyttelyn Lähi-itään suuntautuneista tutkimusmatkoista. Kansallismuseon näyttely esittelee suomalaistutkijoiden matkoja tuhansia vuosia vanhojen sivilisaatioiden pariin 1800-luvulta tähän päivään saakka. 

Muinainen Lähi-itä on monien yhteiskunnan kehityssuuntien ja innovaatioiden syntysija. Kansallismuseon näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä. 

Näyttelyssä voi tutustua myös muinaisesta Lähi-idästä tulleita kehityssuuntia ja innovaatioita, kuten varhaisimmat kirjoitus- ja rahajärjestelmät. Matematiikan ja tähtitieteen tutkimuksella oli tuhansia vuosia pitkät perinteet Babyloniassa, mistä on peräisin esimerkiksi tunnin jakaminen 60 minuuttiin ja ympyrän jakaminen 360 asteeseen.

Näyttely esittelee Lähi-idän tutkimusta sen ensimmäisistä askeleista alkaen. Aluetta tutkittiin runsaasti 1800-luvulla. Taustalla olivat länsimaiden kolonialistiset pyrkimykset valloittaa itselleen uusia alueita luonnonvaroineen ja kulttuureineen, museoiden kehittyminen ja arkeologian ammattimaistuminen. Tutkimusta hallitsivat ranskalaiset ja brittiläiset tutkimusmatkailijat, mutta muut eurooppalaiset – suomalaiset mukaan lukien – seurasivat perässä.

Näyttelyssä tutustutaan tutkimusmatkailijoihin, joiden työ on luonut vakaan pohjan muinaisen Lähi-idän tutkimukselle Suomessa. Ahvenanmaalainen Georg August Wallin (1811–1852) teki Euroopasta levinneen Egypti-innostuksen, egyptomanian, myötä kaikkiaan kolme tutkimusmatkaa Lähi-idän alueelle 1840-luvulla. Kiinnostus Egyptiä kohtaan näkyy Suomessa myös museokokoelmissa: Museoviraston kokoelmissa sekä museoissa ympäri maan on satoja egyptiläisiä esineitä. Suomen alueelta Lähi-itään, nykyisen Irakin alueella sijaitsevaan Niniveen, suuntasi nuolenpääkirjoitusta tutkinut pohjanmaalainen Karl Fredrik Eneberg (1841–1876) jo vuonna 1876.

Antropologi Hilma Granqvist (1890–1972) lähti 1920-luvulla Palestiinaan tutkimaan Raamatussa kuvattua naisten elämää väitöskirjaansa varten. Vietettyään alueella jonkun aikaa hän ymmärsi, etteivät alueen nykyiset asukkaat edustaneet raamatullista menneisyyttä, vaan naisten elämää piti tutkia laajemmin heidän omista lähtökohdistaan käsin. Granqvistin kehittämästä tavasta tutkia vierasta kulttuuria elämällä sen arkea ja osallistumalla paikallisten elämään tuli myöhemmin antropologisen tutkimuksen perusmenetelmiä, joita kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi.

Näyttelyn opastukset ja tapahtumat:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/yleisoohjelma-tutkimusmatkoja-muinaiseen-lahi-itaan

Kansallismuseo avoinna:
Touko-elokuu ma-su klo 11–18
Syys-joulukuu ti-su klo 11–18

Vapaa pääsy joka perjantai klo 16-18

Poikkeukselliset aukioloajat 2022
1.1.2022 suljettuna uudenvuodenpäivänä
15.4.2022 suljettuna pitkäperjantaina
1.5.2022 suljettuna vappupäivänä
24.-25.6.2022 suljettuna juhannusaattona ja juhannuspäivänä
24.-25.12.2022 suljettuna jouluaattona ja joulupäivänä

https://www.kansallismuseo.fi/