Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin

Helsingin Taidehallissa nähdään aarteita maailman suurimmasta yksityisestä Aalto-kokoelmasta. Laaja kokonaisuus tuo esiin suunnittelijaparin monipuolista esinemuotoilua.

Näyttelyssä on vuonna 1933 valmistuneen Paimion parantolan alkuperäiskalustoa. Sairaalaan suunniteltiin kymmeniä erilaisia huonekaluja, yli kymmenen erilaista valaisinta sekä erilaisia detaljeja. 

Näyttelyn kaikki esineet kuuluvat maailman laajimpaan yksityiseen Aalto-kokoelmaan. Pertti Männistön keräämästä yli tuhannen esineen kokonaisuudesta nähdään Taidehallissa lähes puolet. Mukana on sekä suunnittelijapari Aino ja Alvar Aallon yhteisiä töitä että kummankin omaa designia.

Varsinaissuomalainen konepajalla uransa tehnyt Pertti Männistö hankki ensimmäisen Aalto-esineensä 30 vuotta sitten. Teknisen osaamisensa ansiosta Männistö on tutkinut huonekalujen ja valaisinten yksityiskohtia ja valmistustekniikoita. Nykyään Männistö omaa valtavan määrän tietoa Aaltojen muotoilusta sekä valmistustekniikoiden kehityksestä.

Aino Aalto (os. Marsio, 1894–1949) ja Alvar Aalto (1898–1976) olivat ainutlaatuinen työpari, jonka saumattoman yhteistyön tuloksena syntyi tunnistettava Aalto-muotokieli. Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin suuntaa katseen kohti Aaltojen esinemuotoilun klassikoita ja harvinaisuuksia, kuten huonekalujen prototyyppejä, varhaisia versioita valaisimista sekä materiaalikokeiluja vuosien varrelta. Esillä on myös runsaasti lasimuotoilua.

Aallot tekivät tiivistä yhteistyötä lähes kaikissa suunnitteluprojekteissa; Alvar Aalto vastasi monesti kohteiden arkkitehtonisista ratkaisuista ja Aino Aalto hankkeiden sisustuksista kalusteineen ja materiaalivalintoineen. Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat myös esimerkiksi lasia yhdessä. New Yorkin vuoden 1939 maailmannäyttelyn Suomen osastoa varten he suunnittelivat uuden, pinottavista osista koostuvan lasiteoksen, Aallon kukan.

Aino Aalto toimi Artekin johtajana ja suunnitteli aikoinaan runsaasti esineitä Artekille, mutta muotoilijana hän on edelleen vähemmän tunnettu. Pertti Männistön kokoelmassa Alvar Aallon esineistöä on määrällisesti enemmän, mutta Taidehallin näyttelyssä Aino Aallon osuutta on haluttu nostaa esiin.

Klassikoiden kehityskaaria, mallisisustuksia ja kurkistus Paimioon

Kaikki näyttelyn esineet sijoittuvat ajalle ennen huonekalujen valmistuksen koneellistumista ja laajempaa sarjatuotantoa. Varhaisempaa tuotantoa luonnehtii kevyempi yleisilme; 1920-luvulta 1960-luvun puoliväliin ulottuva tuotantotapa eroaa myöhemmästä muun muassa mittakaavaltaan sekä käytetyissä materiaaleissa.

Näyttelyssä on esillä runsas kattaus Aaltojen suunnittelemia nojatuoleja – Männistön kokoelman varhaisimmat kangaspäällysteiset nojatuolit ovat 1930-luvun alusta, ja nojatuolien variaatiota pääsee seuraamaan aina 1950-luvun loppuun. Mukana on useampi tunnistettava istuin, esimerkiksi Artekilla edelleen tuotannossa oleva niin sanottu tankkituoli. Klassikoiksi muodostuneista valaisimista nähdään niin ikään useita eri variaatioita.

Taidehalli avoinna
Ti, to, pe 11–18
Ke 11–20
La-su 11–17
Ma suljettu

Taidehallissa 10.9.–23.10.2022 Liput: 14 € / 8 € / Museokortti, alle 18v. vapaa pääsy

Kuvassa Alvar Aalto, Saturnus-kattovalaisin, 1927–28. Pertti Männistön kokoelma. Kuva: Anssi Vaarola

https://taidehalli.fi/events/aallot-aino-ja-alvar-kerailijan-silmin/