Helluntai

Helluntaita vietetään kristillisessä perinteessä Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi. Sen päivämäärä vaihtelee vuosittain ja helluntain vieton ajankohta on aina 10 päivää helatorstain jälkeen sunnuntaina, eli 50 päivää pääsiäisestä.
Suomalaisessa kansanperinteessä helluntai on yhdistetty myös paria etsivien keskuudessa otolliseen heilan hankkimisen ajankohtaan. Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on saunottu ja vihdottu tuoreista koivunlehdistä valmistetuilla vastoilla. Naimaonnen nostattamiseksi saunottiin myös. "Lemmensaunassa" neito kylvettiin ja lemmenloitsuna lausuttiin: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Nuorison keskuudessa on myös leikitty, laulettu ja tanssittu. Pelloilla on lisäksi poltettu kokkoja helluntain toukovalkeiden kunniaksi.
”Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä.”
Suomen pitkäaikaisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäellä Hämeessä helluntaisin vietettävä Ritvalan helkajuhla. Sitä on vietetty arvioiden mukaan 1100 tai 1200 -luvuilta saakka. Helkajuhlassa neidot kulkevat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä. Myös Elias Lönnrot on aikanaan tallentanut helkajuhlan virret.
Kuva: ottoluonto
Tapahtumia helluntaina
Ritvalan helkajuhlat
Ylen artikkeli helkajuhlista vuosien takaa
Tapahtumapaikka / Venue
Stadissa.fi tarjoaa vinkkejä vapaa-aikaan vuoden ympäri.
Voit vinkata mukaan tapahtuman tai uutisen Helsingin seudulta.
Vinkkaa tästä valitsemassasi kanavassa: