Eero Järnefelt @Ateneum

Ateneumin laaja Eero Järnefelt -näyttely esittelee yhden Suomen taiteen kultakauden mestarin tuotantoa. Hänen töissään suomalaiset ja hänen aikansa suomalainen elämä pääsevät pääosaan. 

Järnefelt oli monipuolinen taiteilija. Hän oli maisemamaalari, kansankuvaaja ja muotokuvaaja sekä kuului suomalaisen taidegrafiikan varhaisiin edustajiin.

Taiteilija on tunnettu yksityiskohtaisista maalauksistaan maaseudun suomalaisten elämästä, Suomen luonnosta ja kansalliseen mielentilaamme iskostuneista kuvauksista Kolin luonnosta ja maisemista.

Varakkaan perheen vesaksi vuonna 1863 syntynyt Erik Nikolai Järnefelt oli jo lapsena taidelahjakkuuksien ja mahdollisuuksien ympäröimä. Erikin isä oli senaattori, kuvernööri ja kenraaliluutnantti August Alexander ja äiti vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburg. Perheen lähipiirissä oli monipuolisesti taiteilijoita, kuten Minna Canth, Juhani Aho sekä Jean Sibelius.

Eero Järnefelt: Saimi kedolla (1892). Talletus, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä.

Eero Järnefeltin taiteeseen vaikutti hänen vanhempiensa tausta fennomaaneina. Taiteilijakin innostui kansallisaatteesta ja vaihtoi taiteilijanimekseen ensin Eero Rauta ja sittemmin Eero Järnefelt. Pariisissa opiskellessaan Järnefelt kiinnostui naturalistisesta taiteesta. Hän maalasi pääteoksensa suomalaisen maaseudun elämästä ja asukkaista Pohjois-Savossa.

Raatajat rahanalaiset (Kaski) kuvaa suomalaisen köyhimmän maalaisväestön raskaan työn tekemistä, kasken polttoa Lapinlahdella. Maalauksen keskushahmona on katsojaa hypnoottisilla silmillään katsova noen peittämä tyttö. Mallina oli talon 14-vuotias piika Johanna Kokkonen, joka maalauksessa edusti maatonta työläisten joukkoa, joka sai palkan jos tuleva sato onnistuisi. Nälän turvottama vatsa ja nokiset vaatteet nostivat kuvankauniin maan köyhän kansanosan kohtalon ensi kertaa valokeilaan.

Eero Järnefelt: Kaski (1893) yksityiskohta, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Ateneumin näyttely valottaa Järnefeltin maisema- ja ihmiskäsityksen eri puolia. Se tuo tietoa myös Järnefeltin suvusta, hänen perheestään, opintomatkoista, kotioloista Tuusulanjärven Suvirannassa ja hänen taiteensa liittymisestä aikansa suomalaisuusajatteluun.

Eero Järnefelt: Maisema Kolilta (1928). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

Merkittävän elämäntyön Järnefelt teki myös taiteen opettajana. Hän toimi Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana
vuosina 1902–1928 ja sai professorin arvonimen 1912.

Järnefelt tunnetaan myös aikansa merkkihenkilöistä tekemistään muotokuvista. Mukana ovat esimerkiksi kiinnostavat muotokuvat toimittaja, tohtori ja kansanedustaja Tekla Hultinista sekä vankien ja vähäosaisten auttamiseen elämänsä omistaneesta Mathilda Wredestä. Suurin osa näyttelyn yli 200 teoksesta on peräisin Kansallisgallerian kokoelmasta. Mukana on myös runsaasti lainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista. 

Kuinka hyvin tunnet Järnefeltin? Tee Ateneumin Järnefelt-testi

Ateneumin Eero Järnefelt -luennot 17.4. ja 14.8. klo 17-18:15 varaa paikkasi täällä

5.4.–25.8.2024
Ateneum, 3. kerros

Avoinna:
tiistai–perjantai klo 10–20
lauantai–sunnuntai klo 10–17
maanantai suljettu

Liput:
Normaali pääsylippu lippukassalta 22 €
Normaali pääsylippu verkosta 20 €
Alennettu pääsylippu 12 €
Alle 18-vuotiaat 0 €
Museokortti: vapaa pääsy

Pääkuva: Eero Järnefelt: Kaski (1893), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Lue lisää kansallistaiteilijasta Eero Järnefelt-seuran sivuilta
https://eerojarnefelt.fi/eero-jarnefelt-1863-1937/

https://ateneum.fi/nayttelyt/eero-jarnefelt/