Tietoisuustutkimuksen tulevaisuus
Hinta: vapaa pääsy
Ajankohdat:
Tapahtumasta:
Paavo Pylkkänen: Tietoisuustutkimuksen tulevaisuus
Tietoisuus on viime vuosikymmeninä ollut intensiivisen tutkimuksen kohteena filosofiassa, psykologiassa, neurotieteissä, kognitiotieteissä, tekoälyssä ja myös matematiikan ja fysiikan kaltaisilla tieteenaloilla. On syntynyt uusi monitieteinen tutkimusala, tietoisuustutkimus, jolla on vakiintuneita konferensseja, tieteellisiä aikakauslehtiä, koulutusohjelmia ja instituutioita.
Filosofialla (sekä "analyyttisellä" että "mannermaisella") on ollut keskeinen rooli tietoisuustutkimuksessa, olipa kyse sitten aiheen historiasta tai nykyisistä keskusteluista. Tietoisuuden nykyinen suosio monien eri alojen tutkimuskohteena johtuu kuitenkin erityisesti aivojen kuvantamistekniikoiden nopeasta kehityksestä sekä tekoälyn ja robotiikan edistymisestä. Filosofian ja näiden erityistieteiden välinen vuorovaikutus onkin ollut ratkaisevan tärkeää nykyaikaisen tietoisuustutkimuksen syntymiselle.
Filosofi Robert Van Gulickin mukaan filosofisesti kiinnostavia tietoisuuden piirteitä ovat kvaliat, fenomenaalinen rakenne, subjektiivisuus, minä-perspektiivinen organisoituminen, ykseys, intentionaalisuus ja “läpinäkyvyys”, sekä dynaaminen virtaus. Myös "kokeminen" itsessään on monien mielestä olennainen ja selityksellisesti haastavin tietoisuuden piirre.
Keskeinen haaste on selittää, miten tietoisuus on syntynyt. Onko se todellisuuden perustavanlaatuinen piirre, ja jos ei ole, miten tietoisuuden eri ominaisuudet ovat syntyneet (tai miten ne voisivat syntyä) ei-tietoisista entiteeteistä ja prosesseista? Lisäksi on keskusteltu paljon tietoisuuden funtiosta. Onko tietoisuudella kausaalisia voimia, toisin sanoen onko organismin toiminnan kannalta merkitystä sillä, onko se tietoinen vai ei? Vuosien varrella tietoisuudesta on esitetty useita erilaisia näkemyksiä ja teorioita, mutta siitä, miten tietoisuus tulisi ymmärtää, ei ole vieläkään päästy yksimielisyyteen. Jotkut sanovat, että sitä ei ole olemassa, joidenkin mukaan se voidaan palauttaa neuraalisiin prosesseihin; jotkut sanovat, että se on ei-redusoituva, ei-fyysinen ominaisuus tai entiteetti; jotkut sanovat, että se on vahvasti sidoksissa fundametnaaliseen (kvantti)fysiikkaan, ja jotkut sanovat, että emme tule koskaan ymmärtämään sitä.
Esitelmä tarjoaa johdatuksen tietoisuustutkimukseen ja arvioi alan tulevaisuusnäkymiä viimeaikaisten teorioiden ja debattien valossa.
https://www.luonnonfilosofia.fi/kokoukset/
https://www.facebook.com/groups/Luonnonfilosofia
Tietoisuus on viime vuosikymmeninä ollut intensiivisen tutkimuksen kohteena filosofiassa, psykologiassa, neurotieteissä, kognitiotieteissä, tekoälyssä ja myös matematiikan ja fysiikan kaltaisilla tieteenaloilla. On syntynyt uusi monitieteinen tutkimusala, tietoisuustutkimus, jolla on vakiintuneita konferensseja, tieteellisiä aikakauslehtiä, koulutusohjelmia ja instituutioita.
Filosofialla (sekä "analyyttisellä" että "mannermaisella") on ollut keskeinen rooli tietoisuustutkimuksessa, olipa kyse sitten aiheen historiasta tai nykyisistä keskusteluista. Tietoisuuden nykyinen suosio monien eri alojen tutkimuskohteena johtuu kuitenkin erityisesti aivojen kuvantamistekniikoiden nopeasta kehityksestä sekä tekoälyn ja robotiikan edistymisestä. Filosofian ja näiden erityistieteiden välinen vuorovaikutus onkin ollut ratkaisevan tärkeää nykyaikaisen tietoisuustutkimuksen syntymiselle.
Filosofi Robert Van Gulickin mukaan filosofisesti kiinnostavia tietoisuuden piirteitä ovat kvaliat, fenomenaalinen rakenne, subjektiivisuus, minä-perspektiivinen organisoituminen, ykseys, intentionaalisuus ja “läpinäkyvyys”, sekä dynaaminen virtaus. Myös "kokeminen" itsessään on monien mielestä olennainen ja selityksellisesti haastavin tietoisuuden piirre.
Keskeinen haaste on selittää, miten tietoisuus on syntynyt. Onko se todellisuuden perustavanlaatuinen piirre, ja jos ei ole, miten tietoisuuden eri ominaisuudet ovat syntyneet (tai miten ne voisivat syntyä) ei-tietoisista entiteeteistä ja prosesseista? Lisäksi on keskusteltu paljon tietoisuuden funtiosta. Onko tietoisuudella kausaalisia voimia, toisin sanoen onko organismin toiminnan kannalta merkitystä sillä, onko se tietoinen vai ei? Vuosien varrella tietoisuudesta on esitetty useita erilaisia näkemyksiä ja teorioita, mutta siitä, miten tietoisuus tulisi ymmärtää, ei ole vieläkään päästy yksimielisyyteen. Jotkut sanovat, että sitä ei ole olemassa, joidenkin mukaan se voidaan palauttaa neuraalisiin prosesseihin; jotkut sanovat, että se on ei-redusoituva, ei-fyysinen ominaisuus tai entiteetti; jotkut sanovat, että se on vahvasti sidoksissa fundametnaaliseen (kvantti)fysiikkaan, ja jotkut sanovat, että emme tule koskaan ymmärtämään sitä.
Esitelmä tarjoaa johdatuksen tietoisuustutkimukseen ja arvioi alan tulevaisuusnäkymiä viimeaikaisten teorioiden ja debattien valossa.
https://www.luonnonfilosofia.fi/kokoukset/
https://www.facebook.com/groups/Luonnonfilosofia
Tapahtumapaikka / Venue
Jaa valitsemassasi palvelussa:
Stadissa.fi tarjoaa vinkkejä vapaa-aikaan vuoden ympäri.
Voit vinkata mukaan tapahtuman tai uutisen Helsingin seudulta.










































































