Runokuu: Night Of The Living Poets
”Olen parasta, mitä aineelliselle maailmalle on tapahtunut.” Yhdysvaltalaisen avantgarde-runouden kauhukakara Sam Pink saapuu terrorisomaan Runokuuta hauskansurullisella väkivaltarunoudellaan. Saamme myös tietää, millaista on Venäjän Kaliningradin alueella syntyvä ekspressiivisen cool jazz-runous ja mitä sanottavaa singaporelaisella runoaktiivilla on suomalaisille. Runokuun päätapahtuma kokoaa tänäkin vuonna ison joukon kansainvälisiä kirjailijatähtiä upeaan ravintola Kaisaniemeen. Kirjailijoiden tekstejä on käännetty tilaisuutta varten.
Esiintymässä kirjailijat Sam Pink (USA), Peeter Sauter (EST), Maarja Kangro (EST), Igor Belov (RUS), Irina Maksimova (RUS), Monika Fagerholm (FIN), Ulrike Draesner (GER), Toh Hsien Min (SIN) ja Katalin Mezey (HUN).
Sam Pink (USA, s. 1983) kirjoittaa proosan, runon ja näytelmien rajamailla liikkuvia tarinoita, joiden maailmankuva on surrealistinen ja väkivaltainen. Pinkiltä julkaistiin keväällä suomeksi teos Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen (Poesia 2013).
Peeter Sauter (EST, s. 1962) on virolaisen kirjallisuuden monilahjakkuus. Sauter on kirjoittanut näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia, proosaa, lyriikkaa, matkakirjoja ja lastenkirjoja. Sauterin tekstit ovat dramaattisia ja kriittisiä, mutta myös humaaneja ja leikillisiä.
Maarja Kangron (EST, s. 1973) runoissa on herkkyyttä ja tarkkaa luonnontajua, mielikuvituksellista unelmallisuutta ja tarkkaa ympäröivän maailman havainnointia. Hänen runonsa pohtivat usein olemassaolon ihmettä huumoria unohtamatta.
Igor Belov (RUS, s. 1975) on kaliningradilainen runoilija. Hän on julkaissut kaksi kokoelmaa ja häntä on käännetty useille kielille. Belovin tekstejä on kuvailtu emotionaalisesti urbaaniksi runoudeksi, metaforiseksi surrealismiksi sekä ekspressiivisen cooliksi jazz-runoudeksi.
Irina Maksimova (RUS, s. 1980) on kaliningradilainen runoilija. Hän kuuluu taideryhmään Rtsy, joka järjestää jokavuotista Slowwwo-runofestivaalia. Maksimova on monipuolinen taiteilija, joka on osallistunut moniin kokeileviin ja monitaiteisiin projekteihin, kuten visuaalisen runouden näyttelyyn ja tanssiperformansseihin.
Monika Fagerholm (FIN, s. 1961) on Pohjoismaiden arvostetuimpia kirjailijoita. Häntä on esikoisteoksestaan lähtien kiitetty ilmaisuvoimasta ja omaperäisyydestä. Fagerholmin taianomaiset maailmat ja persoonallinen kieli ovat ihastuttaneet lukijoita myös lukuisina käännöksinä.
Ulrike Draesner (GER, s. 1962) on palkittu saksalainen runoilija, prosaisti ja esseisti. Draesner onnistuu kuvaamaan 2000-luvun tabuja ja haluja yllättävällä tavalla. Hänen tekstinsä käsittelevät esimerkiksi luonnontieteiden kehitystä ja kulttuurista käyttäytymistämme.
Toh Hsien Min (SIN, s. 1975) on runousaktiivi ja yksi singaporelaisen nykyrunouden tärkeimmistä edustajista. Tohin runoja on käännetty useille kielille, ja hän on esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä runofestivaaleilla. Toh on opiskellut kirjallisuutta Oxfordissa ja perustanut singaporelaisen kirjallisuuden verkkolehden.
Katalin Mezey (HUN, s. 1943) on yksi Unkarin arvostetuimmista runoilijoista, joka on kirjailijantyönsä ohella työskennellyt kirjallisuustoimittajana ja ollut perustamassa Unkarin Kirjailijaliittoa. Mezey on kirjoittanut niin runoja, proosaa kuin draamaakin, ja häneltä on ilmestynyt 20 teosta.
Vapaa pääsy!
Järjestäjät: Runokuu, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viro-instituutti Suomessa, Goethe-instituutti, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ja Yhdysvaltain suurlähetystö
www.runokuu.fi
Tapahtumapaikka / Venue
![]() |
Yli 600 parannusideaa kaupunkiin - äänestä suosikkisi toteutukseen |
![]() |
Pitbull sai lisäkonsertin Helsinkiin I'm Back -kiertueelleen |
![]() |
Tämä taianomainen valoteos ihastuttaa Kallion kirkossa |
![]() |
Yleisölle avattu 112-vuotiaan laivan sauna antaa pehmeät löylyt |
![]() |
Tämän leipomo-kahvilan karjalanpiirakoilla on EU-sertifikaatti |
![]() |
Konepajan näyttämö toi kiinnostavia toimijoita Vallilaan |
![]() |
Suosittu esitys tekee joukkuevoimistelun kääntöpuolia näkyväksi |
![]() |
Uusi slovariklubi vie 80- ja 90-lukujen diskotunnelmaan |
![]() |
Yrjönkadun uimahalli avautui pitkän odotuksen jälkeen |
![]() |
Tämä lavarunous-ilta on tiettävästi ainoa laatuaan koko maailmassa |
![]() |
Gallträsk on pieni talviparatiisi Kauniaisissa |
![]() |
Tällainen on paljon kehuttu pastaravintola Eerikinkadulla |
![]() |
Näyttävä lautailutapahtuma valloittaa Senaatintorin Alpit |
![]() |
Heurekan kympin torstai-illoissa sukelletaan tieteen maailmaan |
![]() |
Ilmaispäivinä maksutta moniin kulttuurikohteisiin ja museoihin |
![]() |
Alkoholittomien laatujuomien ensimmäinen myymälä Helsinkiin |
![]() |
Kaivopuiston uudistettu Mannerheim-museo kerää suosiota |
![]() |
Jennin taideteokset ihastuttavat somessa ja myyvät ympäri maailmaa |
![]() |
Tämä ikoninen blues-rock -yhtye saapuu kesäkuussa Suomeen |
![]() |
Stalinin vainojen tuhansien suomalaisten tarina näyttämölle |
![]() |
Suomalaisten juustomaku juontaa Sveitsistä, kertoo kauppias |
![]() |
Tämä julkisivu-illuusio vetää yleisöä Amos Rexin uuteen näyttelyyn |
![]() |
70- ja 80-lukujen Steissi herää henkiin valokuvissa |
![]() |
Maestroja ja untuvikkoja - katso stand-up klubit ja keikat |
![]() |
Kiasmassa tutustutaan nykytaiteeseen maksutta erikoispäivinä |
![]() |
Tämä näyttely sukeltaa ruokalähettien työhön ja olosuhteisiin |
![]() |
Matka tähän suosittuun pizzaravintolaan on vaivan arvoinen |
![]() |
Juha leipoo kaupungin parhaiksi kehutut korvapuustit 35 vuoden kokemuksella |
![]() |
Uudistettu Kaisaniemenpuisto kerää kiitosta ja kehuja |
![]() |
Punavuorelainen olutravintola vähentää hävikkiä tuoppi kerrallaan |
![]() |
Munkkiniemeen avattiin ensimmäinen second hand -liike |
![]() |
Tästä rakastetusta kaupasta löytyy makeaa joka makuun |






































